Tukkilaisista kotiseututyön jatkajia

Heikki Valijoen elämäntyölle voi olla luvassa myös jatkajia, sillä etenkin Reijo Saaren Välijoen rannassa vetämä tukkilaistaitokurssi on vedonnut juuri nuorempaan väkeen.

SUOMEN kotiseutuliitto on myöntänyt evijärveläiselle Heikki Valijoelle kotiseututyön ansiomitalin. Kyseessä on korkein liiton jakama tunnustus.

Liitto katsoo hänen ansionsa paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on erittäin merkittäviksi.

Valijoki on Evijärvi-seuran puheenjohtaja ja kuuluu myös Järviseutu-seuran hallitukseen. Hän on tullut viime aikoina tutuksi uittomieskämpästään. Hän on myös esimerkiksi laatinut Ähtävänjoelle 100 kilometriä pitkän Tervareitti-melontareitistön ja tuonut kotiseutuopetusta mukaan Evijärven kouluihin.

Mitali jaettiin viikonloppuna valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lappeenrannassa. Samalla sen sai yhdeksän muuta ansioitunutta.

VALIJOKI kertoo, että huomionosoitus merkitsee ”äärettömän paljon.”

–Kotiseututyössä joskus tuntuu, etteivät voimat enää riitä, mutta samalla koen, että saan huomattavasti enemmän kuin kykenen antamaan.

–Olen nöyrän kiitollinen saamastani huomionosoituksesta. Kun luin kotiseutuliitosta tulleen kirjeen, istuin yksin keittiön pöydän äärellä, ja kyllä Heikille kyynel tuli silmään. Se kosketti niin syvältä.

HÄN perehtyi eteläpohjalaiseen kulttuuriin jo pienenä. Nuorempana hän esimerkiksi näytteli ja 50-luvulla soitti ja lauloi tanssiorkesteri Tangoryhmässä. 80-luvulla hän perehtyi pitäjien historiaan syvällisemmin, kun hänestä tuli auktorisoitu matkailuopas. Se vaati faktatiedon tuntemusta kirkoista, museoista ja vanhoista asuinalueista.

Hän sanoo, että kotiseututyö ei ole vain perinteiden tekohengittämisestä, vaan myös esimerkiksi paikallisen luonnon markkinointia ja asuinolojen ja viihtyvyyden parantamista.

–Museotkin ovat tärkeitä, koska ne kertovat menneisyydestämme, mutta haemme koko ajan uusia kotiseututyön muotoja. Tänä päivänä eletty elämä on jo huomenna niin sanotusti museotyötä. Kotiseututyö elää kaiken aikaa.

VALIJOKI itse määrittelee kotiseudukseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan koko alueen.

–Meillä on täällä äärettömän paljon näytettävää, kerrottavaa ja historiallista taustaa.

Järviseutulaistenkaan ei Valijoen mielestä kannata yhtään vähätellä noita asioita. Esimerkiksi matkailijat eivät hänen mukaansa vielä tiedä esimerkiksi alueen luonnon tarjoamista mahdollisuuksista, vaikka pyörä-, matkailu-, soutu- ja melontareiteitit ovatkin lisänneet kiinnostusta.

–Käytännön esimerkkinä seuralle hankittuja kanootteja on tänäkin kesänä vuokrattu paljon. Kun ihmiset käyvät melomassa järvellä päivän tai kaksi, he kertovat rehellisesti, että voiko Evijärveä ihanampaa paikkaa ollakaan. Meillä on 135 saarta.

KAUANKO Valijoki aikoo vielä jatkaa kotiseututyön parissa?

–Olen vasta 80-vuotias, eli kyllä virtaa vielä on. Kotiseutukärpänen on purrut minuun niin vahvasti, ettei se häviä koskaan. Se on niin rakas, mieltä lämmittävä ja pohjaton kaivo, josta voi ammentaa.

Hänen elämäntyölleen voi olla luvassa myös jatkajia, sillä etenkin Reijo Saaren Välijoen rannassa vetämä tukkilaistaitokurssi on vedonnut juuri nuorempaan väkeen. Mukana on ollut nuoria aina Seinäjokea, Vaasaa, Pietarsaarta ja Kruunupyytä myöten.

–Nuorimmat ovat olleet 10–11-vuotiaita, ja osa heistä on sanonut, että tämä on minun juttuni.

Evijärvi-seura ruoppasi viime talvena tukkilaisten käyttöön 300 metrin kaistaleen joen rantaa. Tänä keväänä he saivat käyttöönsä harjoitusradan. Kesällä heidät otettiin virallisesti seuran alaisuuteen.

–Tukkilaiset ovat nyt kuukauden verran kulkeneet nimellä Evijärvi-seuran tukkilaiset. Eli tukkilaisperinne laajenee ja vahvistuu kaiken aikaa.

HEIKKI VALIJOKI on ollut viime aikoina esillä — hyvässä ja pahassa — ideoimaansa uittomieskämppä-hankkeeseen liittyen.

–Sitä pidettiin aluksi uhkarohkeana, ja jotkut epäilivät, toteutuuko se koskaan.

Ähtävänjoki on paitsi historiallisesti tärkeä uittoreitti, myös hänen omaa synnyinseutuaan, jossa hän jo pikkupoikana seurasi tukkilaisten työskentelyä.

Alun perin tarkoitus oli siirtää uittokämppä Evijärvelle jostain muualta. Tervareitin kartoituksen aikana kävi kuitenkin ilmi, ettei niitä ollut jäljellä koko Ähtävänjoen varrella enää yhtään. Lisäselvitykset osoittivat, ettei niitä ollut lähes missään muuallakaan.

Valijoki ja Evijärvi-seura alkoivat ajaa uuden rakentamista. Päärakennus, viralliselta nimeltään Pohjanmaan Järviseudun uittomieskämppä, vihittiin käyttöön viime kesänä. Sitä vuokrataan esimerkiksi kokous- ja yöpymispaikaksi.

–Jokainen talkoolainen on ollut lämmöllä mukana. Motiivina oli kunnioittaa kaikkien uitto- ja metsätalouden piirissä työskennelleiden henkilöiden työtä. Me iäkkäämmät sukupolvet tiedämme, että Suomi maksoi ainoana maana sille langetetut sotakorvaukset. Niihin otettiin rahat metsästä, jätkän selkänahasta.

Valijoki häärää joen rannassa yhä vasaroineen. Pihalle rakennetaan parhaillaan saunaa, ja sen valmistuttua lähdetään suunnittelemaan lintujen tähystyslavaa.

Lisäksi joelle tulee uittoon liittyvää kalustoa. Sinne siirretään ja kunnostetaan jossain välissä vanhanajan pukseeri eli hinaaja. Valijoen kaukaisena haaveena on myös saada sinne vesivoimalla pyörivä saha.

–Tästä ei tehdä museoaluetta, vaan perinnealue.

VIIME syyslukukauden alussa Evijärvi-seura järjesti ensi kertaa muutaman tunnin kotiseutualan opetusta Evijärven keskikoululaisille ja lukiolaisille. Koululaiset hyppäsivät Valijoen johdolla bussiin ja lähtivät tutustumaan pitäjässä oleviin muistomerkkeihin.

Keväällä Valijoki ja Ilmari Sulkakoski palasivat luennoimaan oppilaille muutamaksi tunniksi Evijärven vesistöistä sekä Purmojoesta ja Kukkolan vanhasta myllystä ja sahasta.

Molemmat päivät saivat Valijoen mukaan oppilailta innostuneen vastaanoton.

–Keskustelu oli vilkasta, ja jälkeenkin päin minuun on oltu yhteydessä.

Tänä syksynä tullaan tekemään patikkaretki Evijärven vuoden 1963 lento-onnettomuuden putoamispaikalle Ränöinnevalle, jonne Valijoki on suunnitellut muistomerkin.

–Kotiseutuliitto on ollut tästä koulutoiminnasta erittäin kiinnostunut. Myös muut pitäjäseurat ovat ottaneet minuun yhteyttä kysyäkseen, miten me ollaan sitä organisoitu.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.