Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan korkeakoulupaikkojen lisäämiseen 500 000 eurolla 

Maakuntavaltuusto päätti tänään kokouksessaan, että Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan korkeakoulupaikkojen aloitusmäärän lisäämiseen 500 000 eurolla.
Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan, että Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan korkeakoulupaikkojen aloitusmäärän lisäämiseen 500 000 eurolla.
Maakuntavaltuusto päätti tänään kokouksessaan, että Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan korkeakoulupaikkojen aloitusmäärän lisäämiseen 500 000 eurolla.
Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan, että Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan korkeakoulupaikkojen aloitusmäärän lisäämiseen 500 000 eurolla.

Maakuntavaltuusto päätti tänään kokouksessaan, että Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan korkeakoulupaikkojen aloitusmäärän lisäämiseen 500 000 eurolla. Päätös koskee Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Etelä-Pohjanmaan kunnille, yrityksille ja maakunnan liitolle ehdottamaa rahoitusmallia, jonka avulla SeAMKiin luodaan lisää opintojen aloituspaikkoja. 

Rahoitusmallin avulla uusia opiskelupaikkoja lisätään pysyvästi siten, että sairaanhoitajiksi aikovia aloittaa opintonsa SeAMKissa joka vuosi nykyistä enemmän. Lisäksi joka toinen vuosi ylimääräinen ryhmä tietotekniikan insinöörejä ja digitaalisen liiketoiminnan tradenomeja aloittaa opintonsa.  

Aloituspaikkojen lisäämisen kustannuksiin osallistuvat Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi alueen kunnat 500 000 eurolla. Maakuntavaltuusto esitti kuntakentälle erityisen kiitoksen yhteisestä ponnistuksesta asian edistämiseksi. Alueen elinkeinoelämä puolestaan osallistuu rahoittamiseen miljoonalla eurolla, ja opetus- ja kulttuuriministeriön on niin ikään määrä osallistua noin miljoonalla eurolla. SeAMK käyttää kulujen kattamiseen omia varojaan reilut neljä miljoonaa euroa. 

Tärkeä tulevaisuusinvestointi 

Etelä-Pohjanmaalla on suhteessa nuoreen ikäluokkaan vähiten korkeakoulupaikkoja Suomessa. Nuoret muuttavatkin opintojen perässä sankoin joukoin pois maakunnasta. 

Suurin osa SeAMKista valmistuneista opiskelijoista puolestaan työllistyy Etelä-Pohjanmaalle. Opiskelijat tekevät myös harjoittelunsa ja opinnäytetyönsä alueen yrityksissä ja organisaatioissa. 

– Opiskelumahdollisuuksilla on merkittävä vaikutus sekä alueemme väestönkehitykseen että työvoimapulan hillitsemiseen. Niiden lisääminen on tärkeä maakuntaa yhdistävä tulevaisuusinvestointi, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mikko Savola summaa. 

Liiton viime tilikauden tulos ylijäämäinen 

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Pohjanmaan liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2023 toimintamenot olivat 3 752 999 euroa ja toimintatulot 3 819 804 euroa. Vuosikatteeksi ja samalla tulokseksi muodostui 136 397 euroa. Valtuusto päätti summan siirtämisestä aikaisempien vuosien ylijäämätilille. 

Vahva yrityskenttä ja t&k-rahoitus luovat kasvun mahdollisuuksia maakunnassa 

Etelä-Pohjanmaan liitto seuraa jatkuvasti maakunnan kehitystä ja muodostaa tilastojen pohjalta analyyseja nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Liitto on laatinut vuodesta 2017 lähtien innovaatiotoiminnan tilannekuvia, joiden tavoitteena on tarjota tietoa alueen t&k-toiminnan ja tuottavuusedellytysten muutoksista päätöksenteon tueksi. 

Tuoreimman tilannekuvan mukaan vuoden 2023 maanlaajuinen vaikea suhdannetilanne näkyi Etelä-Pohjanmaalla erityisesti viennin vähenemisenä. Vienti laski maakunnassa viime vuonna peräti kolmena vuosineljänneksenä. Esimerkiksi koronapandemiavuonna 2020 vienti laski maakunnassa vain yhtenä neljänneksenä. 

Synkistä talousluvuista huolimatta Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste pysyi korkealla tasolla (75,9 %) vuonna 2023. Työttömyyden taso on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta se on kansallisesti yhä maan toiseksi matalin (7,7 % maaliskuussa 2024). 

Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia ovat elinkeinorakenne (erityisesti teollisuus) ja yrittäjyyskulttuuri. Etelä-Pohjanmaalla on eniten yrittäjiä asukasta kohti (54/1000 as.) ja teollisuuden toimipaikkoja (9,3/1000 as.) Suomessa. Vahva yrittäjäkenttä ja teollisuuden toimialat ovat maakunnan kasvun selkäranka, mutta lisäpanostuksia tarvitaan yrityskannan monipuolistamiseen, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen. 

Huolimatta alueen yritysten merkittävistä panostuksista t&k-toimintaan, Etelä-Pohjanmaa sijoittuu t&k-rahoituksen kokonaistason vertailussa heikosti muihin maakuntiin nähden. Kokonaistason alhaista määrää selittää julkisten t&k-resurssien määrä, joka on monilla muilla alueilla huomattavasti Etelä-Pohjanmaata korkeampi. 

Maakunnan elinkeinoelämän merkittävän kasvupotentiaalin ulosmittaamista voisi edistää korottamalla alueen julkisia t&k-panostuksia. Odotettavaa onkin, että tulevina vuosina mahdollisuudet kansallisen t&k-rahoituksen hyödyntämiseen kasvavat, sillä Suomen hallitus on sitoutunut kasvattamaan julkista t&k-tukea sadoilla miljoonilla euroilla. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää maakunnan toimijoilta aktiivisuutta ja yhteistyön vahvistamista. 

Luitko jo nämä jutut?

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.

ILMAINEN

ISOJAKO

JA