Pähkinät jakoon

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laatii maakunnalliset työllisyyskatsaukset kuukausittain. Järviseudun Sanomissa selostetaan usein niiden sisältöä, joskin uutiskynnyksen ylittyminen riippuu juttujen suhteesta käytettävissä olevaan palstatilaan.

Tuoreimmat tiedot koskevat marraskuun lopun tilannetta. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli noin 340 000 ja työttömyysaste nousi 13,0 prosenttiin. Tässä yhteydessä on tapana muistuttaa hätätilan suhteellisuudesta.

40 vuoden takaa lehtijutut kertovat, että Suomi kärsi öljykriisin jälkiaalloista. Kansantalouden kasvu hidastui ja työttömyys kasvoi. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen (kesk.) runnasi kokoon syksyllä 1975 pääministeri Martti Miettusen (kesk.) toisen hallituksen. Puolueiden puheenjohtajille Kekkonen totesi, että uuden hallituksen ohjelmaksi riittää työllisyyden hoito ja työttömyyden torjunta.
Miettusen toista hallitusta sanotaan hätätilahallitukseksi. Kärsittiin kansallisesta hätätilasta, koska työttömiä oli sietämätön määrä 60 000. Nyt siis työttömiä on 340 000, joka määrä ilmeisesti siedetään.

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa tilanne ei ole kaikista pahin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,8 prosenttia. Manner-Suomessa ainoastaan Rannikko-Pohjanmaalla päästiin pienempään lukemaan.

Lähikunnista parhaimmalta tilanne näyttää Evijärvellä. Siellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 7,9 prosenttia. Sitten tulevat Kauhavan 8,2 prosenttia, Lappajärven 8,8 prosenttia, Vimpelin 10,8 prosenttia ja Alajärven 11,6 prosenttia.

Ely-keskuksen työllisyyskatsauksessa kunnat on lisäksi jaettu neljään välialueeseen. Ne ovat Suupohjan, Seinäjoen, Kuusiokuntien ja Järviseudun seutukunnat. Viimeksi mainittuun kuuluvat Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja peräti 17,1 prosentin Soini. Sen sijaan Kauhava kuuluu Seinäjoen seutukuntaan.

Historiallisen Järviseudun pitäjäseitsikko on tärkeä kulttuurinen yhteisö, mutta arkielämässä täällä nojaillaan eri suuntiin. Mutta mistä tuo outo jaottelu johtuu? Euroopan unionista on ollut Suomelle paljon hyötyä, mutta tässä tapauksessa voi todeta, että missä EU, siellä ongelma. Seutukunnat ovat Nuts 4 -alueita EU:n alueluokitusjärjestelmässä.

Nuts tulee ranskan kielen sanoista Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques. Se on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. Toisaalta, englanniksi nuts-sana tarkoittaa pähkinöitä ja hulluja.

Suomen aluejaossa Nuts 1 -alueita ovat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa, Nuts 2 -alueita suuralueet (muun muassa Länsi-Suomi), Nuts 3 -alueita maakunnat (Etelä-Pohjanmaa), Nuts 4 -alueita seutukunnat (Järviseutu) ja Nuts 5 -alueita kunnat (Lappajärvi).

Mikäli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailut toteutuvat, parin vuoden kuluttua meillä on Nuts 3 -itsehallintoalueita. Vieno toive olisi, että samassa myllerryksessä Nuts 4 -alueiden rajoja vähän tarkistettaisiin, jos siitä jaosta ei voida kokonaan luopua. Tietääkseni esimerkiksi Järviseudun seutukunnassa alueellinen yhteistyö Evijärven ja Soinin välillä jää nykypäivänä varsin maltilliseksi.

Tämä kolumni on julkaistu Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 13.1.2016

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.