Järvi-Pohjanmaa monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke on tulossa päätökseensä. Monipaikkaisuutta juhlistettiin HUBI25:n tiloissa tiistaina 28. huhtikuuta nostamalla hankkeen päätöstilaisuuden aluksi maljat monipaikkaisuudelle.
Hankkeessa työskennelleet Marjo Vistiaho SEAMK:sta, Aana Vainio JAMI:sta sekä Elina Rantalahti JPYP:stä kertoivat, että yksi hankkeessa eniten yllättäneistä asioista on se, kuinka vieras käsite monipaikkaisuus ihmisille yhä on.
–Monipaikkaisuus on yksinkertaistettuna sitä, että ihmisen elämä ei kiinnity vain yhteen paikkaan, vaan säännöllisesti esimerkiksi työn, opiskelun, harrastusten, vapaa-ajan tai sukuloinnin vuoksi vietetään aikaa useammassa paikassa. Se on laaja ja monisisältöinen ilmiö, joka koskettaa Suomessa miljoonien ihmisten elämää, ja silti ihmiset ajattelevat usein, että tämä ei kosketa minua.
Maaseudulle, missä väkiluku laskee, monipaikkaisuus on erityisen merkityksellistä. Yöpymiset ja viipymät tuovat rahaa, ja etätyö mahdollistaa asumisen maalla, on työpaikka sitten missä tahansa. Usein monipaikkaiset ovat myös sitoutuneita alueeseen ja kiinnostuneita sen kehittämisestä.
Ruralia-instituutin Manu Rantasen puheenvuorossa esille nousi sydämen suhde johonkin paikkaan, joka aiheuttaa kiintymyksen ja halun toimia alueen parhaaksi.
–Virallinen järjestelmä ei tunnista tai tunnusta monipaikkaista aluekehittäjää. Positiivinen paikkatunne on aikaa kestävä aluekehityksen resurssi, mikä tulisi huomioida.
Kohtaamispaikkoja ja tietoa tarvitaan
Järviseudulla etätyötiloihin on panostettu ja kunnat tiedostavat strategian tasolla monipaikkaisuuden mahdollisuudet. Plussaa ovat rauhallisuus, turvallisuus ja harrastusmahdollisuudet. Haasteina on kuntakyselyissä nostettu esiin julkisen liikenteen heikko tila, palveluiden löytyminen sekä töiden ja opiskelupaikkojen rajattu saatavuus. Tilaisuudessa nousi esille se, etteivät paikkakuntalaisetkaan aina tiedä tarjolla olevista palveluista, saati sitten matkailijat ja kesämökkeilijät: markkinointia tarvittaisiin lisää.
–Monipaikkaisten ostovoima on usein parempi kuin kokoaikaisesti paikkakunnilla asuvilla, ja lisäarvosta viipymälle ollaan valmiita maksamaan, totesi Rantalahti.
Osallisuuden sekä vuorovaikutuksen merkitys nousi esiin keskusteluissa. Monipaikkaiset tuovat omalla osaamisellaan lisää mahdollisuuksia myös paikalliseen tekemiseen, Järviseudun lukuisten järvien rannoilla tekee etätöitä moni oman osaamisalansa vahva ammattilainen. Kahvipöytiä, kylätaloja ja jäätelökioskeja tarvitaan, koska ne tarjoavat mahdollisuuksia kohtaamisiin.
–Esimerkiksi kesäasukastapaamiset ovat tällaisia. Evijärvellä kausiasukkaita huomioidaan. Osa kausiasukkaista haluaa olla mukana paikallisessa yhteisössä, toiset viettävät aikaa ihan omissa oloissaan, kertoi Evijärven kunnanjohtaja Mikko Huhtala.
Kehittämistoimista konkreettisempia on parempi viestintä
Hankkeen päättyessä todetaan, että käytännön toimenpiteet kunnissa monipaikkaisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi ovat toistaiseksi usein hajanaisia ja osin epäsuoria. Kehittäminen on painottunut erityisesti etätyön ja digitaalisten yhteyksien edellytyksiin, etätyötiloihin sekä vapaa-ajan asukkaiden huomioimiseen.
Seuraava kehitysaskel on siirtyminen strategisesta tunnistamisesta konkreettisiin, koordinoituihin toimiin. Se tarkoittaisi esimerkiksi palveluiden kokoamista ja selkeyttämistä monipaikkaisille asukkaille sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä asioinnin helpottamiseksi. Viestinnässä monipaikkaisuuden näkyvämpään esille tuomiseen tarvitaan monipaikkaisille asukkaille kohdennettua viestintää, monipaikkaisuuden näkökulman huomioimista, kunnan veto- ja pitovoiman vahvistamista monipaikkaisuuden näkökulmasta sekä ylipäätään parempaa tiedonkulkua kunnan ja monipaikkaisten välillä.
Voiko ilmastonmuutos tuoda Järviseudulle uusia kausiasukkaita?
Tilaisuudessa nousi esille ilmastopakolaisuus ensin JPYP:n työntekijöiden kertoessa, kuinka kiinnostuneita Kööpenhaminan seminaarissa oltiin Suomen maaseudusta pakopaikkana Euroopan kaupunkien 40-asteisista kesistä, sekä Manu Rantasen puheenvuorossa.
–Koetimme sanoa, että täällä on huono julkinen liikenne ja kallista asua, mutta se ei intoa siellä laannuttanut, JPYP:n Kirsi Lassila kertoi.
Hankkeessa ilmastoon liittyvät syyt Järviseudulla tai Suomessa asumiselle eivät ole muutoin nousseet keskeiseen rooliin.
–Jos ilmasto lämpenee entisestään ja ääri-ilmiöt lisääntyvät, niin tämä on varmasti sellainen asia, joka voi tuoda alueelle uusia ihmisiä. On kuitenkin vaikeaa arvioida sitä, kuinka paljon kansainvälisiä rajoja ylittäviä ilmastopakolaisia on tulevaisuudessa. Mutta selvästi tämä yksi sellainen asia, joka on hyvä pitää mielessä, toteaa Marjo Vistiaho.
–Rauhallisuus, turvallisuus, siedettävä ilmasto ja puhdas vesi ovat varmasti asioita, jotka ovat meidän kilpailuvalttejamme tulevaisuudessa.
EU:N maaseuturahoituksen osarahoittamassa hankkeessa on ollut mukana myös viestinnän ammattilainen Sini Karjalainen SEAMK:sta.
