VIMPELISSÄ on surffailtu elokuvien aallonharjalla jo 1930-luvulta asti. Pääsääntöisesti elokuvia on esitetty Vimpelin Nuorisoseuralla Vedon toimesta, vaikka historiaan mahtuu myös muutamia yksityisiä elokuvien pyörittäjiä. Monen vuosikymmenen ajan toiminnassa mukana ollut Teuvo Mäkelä on nähnyt elokuva-alan huikean kehityksen aina hiilikoneista ja 30 kiloa painavista filmikelalaatikoista tähän hetkeen – digitaaliseen aikaan, jossa kaikki toimii yhdellä napinpainalluksella.
–Silloin alussa filmeistä otettiin vain tietty määrä kopioita, joita kuskattiin elokuvateatterista toiseen. Ensi-illan jälkeen elokuvista käytiin taistelua. Pienet teatterit olivat tietysti jonon hännillä, ja joskus elokuvia sai odottaa pitkään. Joskus filmit olivat jo huonossa kunnossa, kun ne meille asti ehtivät, Mäkelä muistelee.
Nykyisin tilanne on täysin toinen, kertoo Vimpelin Vedon Nuorisokuvien toiminnasta vastaava Taina Varpula.
–Meillä on elokuvien ensi-illat samaan aikaan kuin vaikkapa New Yorkissa.
Tekniikan kehitys ei ole ollut ainoa muutos vuosikymmenien aikana – myös elokuvateatteri on kokenut muodonmuutoksia.
–Tiloja on uusittu. Aiemmin näyttämöllä oli siirrettävät penkit aina siihen asti, kun 1980-luvulla rakennettiin kiinteät penkit ja nouseva katsomo. Myöhemmin penkit on uusittu, ja nykyiset ovat olleet käytössä noin 15 vuotta. Äänentoistolaitteetkin on uusittu, Mäkelä kertoo ja palaa muistoissaan 80-luvulle.
–Nykyään ajatus siitä, että tupakointi oli sallittua myös elokuvakatsomossa, tuntuu hullulta. Mutta kyllä siellä poltettiin – muistan, kun välillä näkyi savua valkokankaalla asti.
ELOKUVIEN ja Nuorisotalon ympärille on vuosikymmenten varrella kietoutunut paljon muutakin toimintaa. 1980–90-luvuilla Nuorisotalolla toimi elokuvatoimikunta, oli harrastajateatteria ja nuorisokahvilaa.
Lapua-elokuvasta suuren yleisön tietoisuuteen ponnahtanut elokuvatuottaja, vimpeliläislähtöinen Pekka Pohjoispää, muistelee omaa historiaansa elokuvatoimikunnassa lämmöllä.
–Nuorisoseuran monipuolinen toiminta on vaikuttanut omaan elämääni ja uraani kannustavasti, erityisesti elokuvien ja itseilmaisun osalta. 80- ja 90-luvuilla elettiin Hollywoodin kulta-aikaa, joten elokuvateatterit tulivat tutuksi. Ikärajoja ei aina niin tarkkaan noudatettu – jos kysyttiin, että oletko yksin, aina löytyi jonosta joku “saattaja”, jonka kanssa pääsi sisään, Pohjoispää naurahtaa.
Hän pitää pienten elokuvateattereiden olemassaoloa Suomessa erityisen arvokkaana ja kansainvälisestikin poikkeuksellisena.
–Ihmiset käyvät edelleen mielellään elokuvissa, ja on tärkeää, että tarjolla on niin kotimaisia kuin kansainvälisiä elokuvia, joita he haluavat nähdä. Suomessa lipputulojen tulonjako on reilua, ja Elokuvasäätiön tuki teattereiden hankinnoille on merkittävä. Tämän ansiosta Suomessa on paljon yksityisiä elokuvateattereita verrattuna moniin muihin maihin, Pohjoispää sanoo.
–Oma arvostukseni pieniä teattereita kohtaan nousi entisestään vuonna 2023, kun Lapua 1976-elokuvan tiimoilta kiersimme elokuvateattereita ympäri Suomen. Vetäjistä näki aina, että he tekevät tätä työtä sydämellä.
Nuoret edelleen mukana toiminnassa
VAIKKA varsinaista elokuvatoimikuntaa ei enää ole olemassa, on Vimpelin Veto tarjonnut vuosien varrella nuorille mahdollisuuksia tienata elokuvatoiminnan parissa. Moni nuori on tienannut ensimmäiset rahansa elokuvia näyttämällä. Tekniikka on tehnyt työstä helppoa – nuorin elokuvannäyttäjä on ollut vasta alakouluikäinen.
–Aivan nuorimmilla on tietysti ollut vanhemmat mukana opastamassa ja tarkistamassa, että kaikki sujuu. Mutta hienoa on, että jos nuorella intoa piisaa, niin tällainenkin mahdollisuus on olemassa, sanoo Varpula.
Nykytekniikka on monipuolistanut Nuorisokuvien toimintaa. Esimerkiksi yksityisnäytökset ovat löytäneet paikkansa syntymäpäivien ja työhyvinvointipäivien ohjelmanumerona, ja paljon on tehty yhteistyötä myös eri yhdistysten kanssa.
–Kelanauhojen vaihtamisen sijaan voi tehdä muuta työtä näytösten aikana, se on mahdollistanut muun muassa yksityisnäytökset. On hienoa voida tarjota tällaista paikallista erikoispalvelua. Moni onkin huomannut, että aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Paljon on tehty yhteistyötä myös yhdistysten kanssa. Jos tämmöinen kiinnostaa, niin minuun voi olla asiasta yhteyksissä, sanoo Varpula.
Elokuvatarjontaan panostetaan kuuntelemalla yleisön toiveita.
–Tulossa on elokuvia, joita jo odotetaan malttamattomasti: Häjyt, Bridget Jones: Mad About Him, sekä lasten suosikit Risto Räppääjä ja Minecraft. Toiveita on aina kuunneltu ja niitä on myös mahdollisuuksien mukaan toteutettu. Niitä saa esittää jatkossakin, Varpula vinkkaa.