EVIJÄRVELÄISLÄHTÖINEN Christian Rönnbacka on kirjailijoita, joiden uutta teosta odotetaan. Antti Hautalehdosta kertova, Porvooseen sijoittuva dekkarisarja on löytänyt tiensä suomalaisten kirjahyllyihin, kuulokkeisiin ja sydämiin. Myös nyt syksyllä ilmestynyt, 12. Hautalehto-dekkari Rafael on saanut hyvän vastaanoton.
Rönnbacka on kertonut, että ideat kirjoihin syntyvät usein uutisista ja ajankohtaisista ilmiöistä.
–Päässäni yhdistyy uutisia eri puolelta maailmaa, ja niiden palaset, tai oikeastaan sirpaleet odottavat yhdistämistä. Tärkein vaihe luomisessa on rakentaa jokin alkutilanne ja esittää sen jälkeen minulle tärkein kysymys: mitä jos… Siitä tarina lähtee liikkeelle ja syvenee, kun opin tuntemaan luomani uudet hahmot.
–Rafaelin syntytarina menee vähän takaperin, sillä kustantaja halusi, että kerron seuraavan kirjan nimen ja autoradiosta soi Rafaelin enkeli, joten otin siitä nimen. Lähdin miettimään, kuka Rafael voisi olla ja hyvin pian tajusin, että sehän on ukrainalaistaistelijoiden käyttämä taistelijanimi. Siitä tämä hahmo ja hänen tarinansa lähti syntymään. Hänen rinnalleen tuli nopeasti apua tarvitseva nuori Sebastian, Rönnbacka kuvailee kirjan syntyä.
Suomessa sotavammaansa parantelemassa oleva Rafael kohtaa sattumalta rikollisten ahdistelemaksi joutuvan Sebastianin ja tempautuu mukaan tapahtumiin, joita Hautalehto kollegoineen joutuu selvittelemään.
Wikipedia määrittelee yhtenä kirjan teemana olevan roadman-kulttuurin seuraavasti: 2020-luvulla Suomeen levinnyt rikollista elämäntapaa ihannoiva ilmiö, jonka toteuttajat tunnetaan tyypillisesti maahanmuuttajataustaisina poikina, huumeiden käyttäjinä ja myyjinä, väkivaltarikoksien toteuttajina ja hankaluuksiin ajautujina. Ilmiö liittyy vahvasti nuoriin, ja sitä esiintyy tyypillisesti 12–20-vuotiaiden keskuudessa. Suomessa roadman-ilmiötä esiintyy erityisesti pääkaupunkiseudulla. — Se yhdistetään nuorten välillä tapahtuviin ryöstörikoksiin ja nuorilla hallussa olleisiin teräaseisiin.
–Nuorten keskuudessa virinnyt roadman-kulttuuri on muoti-ilmiönä luonnollisesti huolestuttava. Maukka Perusjätkän kappale Vaatteet (on mun aatteet) voisi kuvata sen ydintä. Kyse ei ole pelkästään outfitistä ja sen hinnasta, vaan sen mukanaan tuomasta asenteesta. Siitä, mitä voit omasta mielestäsi tehdä toisille. Kyse ei ole pelkästään huonoista oloista kumpuavasta pahasta olosta, vaan väkivallan ja gangstakulttuurin ihailemisesta.
Ruotsissa jengirikollisuus on iso ongelma: vuosittain ampumistapauksia on yli 300, ja niissä loukkaantuu yli sata ja kuolee vähintään 40 henkilöä. Vaikka Suomessa tämä rikollisuuden ala tuntuu olevan kasvussa, Rönnbacka uskoo erilaisten yhteiskuntien hidastavan ilmiön kehitystä Suomessa.
–Verrokkina voidaan Suomen osalta ennemmin katsoa Tanskaa, jossa jengiväkivaltaan yhdistetyt kuolemantapaukset ovat vuosia olleet viiden keskiarvolla. Ehkä tanskalaisilla olisi tähän tilanteeseen lääke sekä rohto.
RÖNNBACKA tietää, mikä suomalaisiin vetoaa (Hautalehdon mustan pohjalaishuumorin lisäksi). Hämeenkyrön kirjastovierailulla hän halusi saada tuvan täyteen.
–Sanoin, että jos kirjaston väki hoitaa ämpärit, minä tuon niihin pari Hautalehtoa. Suomessa on kaksi kovaa tapaa saada ihmiset tulemaan paikalle: Marttojen kahvitarjoilu ja ilmainen ämpäri. Hämeenkyrössä meni kaikki tilaisuuteen varatut ämpärit. Ne jaettiin varmuuden vuoksi vasta minun esiintymiseni jälkeen.
Syksyn aikana on ollut tarjolla täkynä Rafaelin lukijoille myös kirjan kanssa saatavilla oleva käsintehty Hautalehto-uistin. Uistimen sisältä paljastuu pieni hylsy, joka on peräisin Rönnbackan ampumaradalta, sekä punaisella värillä luotu “verijälki”, joka on jokaisessa uistimessa uniikki.
Kolmastoista Hautalehto on nimeltään Armoton
SEURAAVA Hautalehto-kirja on työn alla.
–Sen nimi on Armoton. Sen kanssa menee alkuvuosi, toivottavasti rattoisasti. Lähetin juuri kustannustoimittajalle neljännen Henna Björkin, se ilmestyy toukokuussa.
Muistatko nämä?
Christian Rönnbacka kävi pokkaamassa viimevuotisen Evijärvi-palkintonsa – Järviseudun sanomat
