Nuorisovaltuustojen huippukokoontuminen synnytti ideoita ja huomioita

Nuorisovaltuustot tekevät työtä kaikkien nuorten ajatusten ja ideoiden eteenpäin viemiseksi, mikä on osa rauhan rakentamista nykyajassa: kuulluksi tuleminen on merkityksellistä. Vimpelistä nuorisovaltuustojen huipputapaamiseen osallistui puheenjohtaja Lia Järvelä.
Nuorisovaltuustot tekevät työtä kaikkien nuorten ajatusten ja ideoiden eteenpäin viemiseksi, mikä on osa rauhan rakentamista nykyajassa: kuulluksi tuleminen on merkityksellistä. Vimpelistä nuorisovaltuustojen huipputapaamiseen osallistui puheenjohtaja Lia Järvelä.

NUORISOVALTUUSTOJEN lokakuussa Helsingissä järjestetty huipputapaaminen herätti Vimpelin nuvan puheenjohtaja Lia Järvelän huomaamaan, että Vimpelissä nuoriso huomioidaan paremmin kuin monessa muussa kunnassa ja kaupungissa.

–Yllätyin siitä, miten isoja eroja toiminnassa on alueellisesti. Jotkut nuvat kokoontuvat vain pari kertaa vuodessa, kun meillä on kokoukset kuukausittain, kaikissa paikoissa ei ole kokouspalkkioita kuten meillä tai läsnäolo- ja puheoikeutta toimielimissä. Meillä on myös hyvä budjetti toimintaan, ja meitä aidosti kuullaan. Jos on ideoita, viranhaltijat lähtevät mukaan toteuttamaan, esimerkiksi Väkitukko Areena, johon saimme yrittäjätkin mukaan. Kunnan arvostuksesta nuoria kohtaan kertoo myös se, että tänne rakennetaan uusi nuorisotila. On myös hienoa, että harrastustakuu mahdollistaa harrastamisen kaikille. Kunta saikin aiemmin nuorisoystävällinen kunta -sertifikaatin, ja kannustan kaikkia nuorisovaltuustoja ehdottamaan sen hankkimista omaan kuntaan.

Huipputapaamiseen kutsuttiin kaikki Suomen nuvat, joista 80 ensimmäistä pääsi mukaan. Ulkoministeriön kanssa yhteistyössä järjestetyssä tapaamisessa olivat mukana johtavista poliitikoista Elina Valtonen, Antti Lindtman sekä Anders Adlercreuz.

–Siellä käytiin läpi nuorisovaltuustojen kuulumiset, miten omaa toimintaa voisi parantaa ja käsiteltiin yhteiskunnallisia asioita. Teemana oli rauha, ja huipputapaaminen pääsi vaikuttamaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman päivitykseen. Toimintaohjelmassa on viisi painopistettä: osallistuminen, ennaltaehkäisy, kumppanuudet, suojelu sekä aseistariisunta, kotiutuminen ja integroituminen takaisin yhteiskuntaan. Sen tavoitteet ja toimet koskevat paitsi Suomen toimintaa kotimaassa, myös kansainvälisesti.

Huipputapaaminen esitti yhtenä ratkaisuna kotoutumisen ongelmiin pakollista perehdytystä suomen lakeihin ja arvoihin kaikille maahan muuttaville.

–Tämä on mielipiteitä jakava aloite, mutta haluaisimme korostaa esimerkiksi koulutuksen ja lakien merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Erilaiset kansainväliset kumppanuudet ja hankkeet nähtiin tärkeinä rauhan edistämisessä.

–Esimerkiksi Eurooppa panostaa paljon Erasmus-matkoihin, joilla nähdään muita maita ja tutustutaan ihmisiin, mutta kaikilla nuorilla ei ole tietoa tällaisesta mahdollisuudesta. On todettu, että rauhan ylläpitäminen on edullisempaa kuin sotiminen, ja sen tulisi lähteä ruohonjuuritasolta. Jos mietitään ketä tahansa, erityisesti nuorta tai maahanmuuttajanuorta, on ikävää, jos tulee tunne, ettei kuulu joukkoon, tiivistää Järvelä tapaamisen keskusteluita.

–Sellainen voi laittaa nuoren hakemaan hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta sekä arvostusta sieltä, mistä sitä saa – esimerkiksi jengeistä. Se taas johtaa yleisen järjestyksen ja rauhan tunteen heikentymiseen. Se, että tulee hyväksytyksi ja kuulluksi, on parasta ennaltaehkäisyä ja rauhan ylläpitämistä. Aikuisten tulisi muutenkin suhtautua nuorten mielipiteisiin arvostavasti, vaikka faktoja saattaisikin puuttua: asioita voidaan keskustelemalla viedä eteenpäin.

”Erilaisuus on ollut myös vahvuus”

LIA Järvelälle nuorisovaltuustojen huippukokoontumisen teemat osallistuminen, kotiutuminen ja integroituminen ovat henkilökohtaisellakin tasolla merkittäviä.

–Olen joutunut tavallaan raivaamaan tietä seuraaville oman taustani vuoksi. Olen halunnut näyttää, että ulkonäkö ei vaikuta siihen, miten käyttäydyn ja mitä haluan saavuttaa. Ulkonäön vuoksi keneenkään ei tulisi suhtautua negatiivisesti.

Vieraissa paikoissa Järvelälle tullaan puhumaan englantia ja kysytään sitten, mistä olet kotoisin ja miten puhut noin hyvää suomea.

–Vimpelissä on ollut ihana kasvaa, kun tunnetaan kaikki toisemme, varmaan kaikki vimpeliläiset tiesivät minut lapsena, että ”tuo on se Tuijan tyttö”. Varmaan juuri siksi vältyin monilta epämiellyttäviltä kommenteilta ja sain kasvaa rauhassa.  Pikkutyttönä tiesin, että jos kaadun vaikka pyörällä, joku tulee auttamaan. Sama tunne on täällä vieläkin. Ei tarvitse mennä kuin Seinäjoelle, niin ihmiset katsovat eri tavalla. Eihän se näy ulospäin, etten ole maahanmuuttaja tai pakolainen, vaan adoptoitu. Lapsena tämä harmitti, aikuisena siihen on jo oppinut suhtautumaan kypsemmin. Toisaalta erilaisuus on ollut myös vahvuus: minuun kiinnitetään aina enemmän huomiota niin hyvässä kuin pahassakin. Vaatii hyvää itsetuntoa, ettei anna kommenttien ja katseiden vaikuttaa. Koska olen lapsena oppinut puhumaan tunteistani kuraattoreille ja psykologeille: millaista on olla adoptoitu, se on luontevaa myös muissa yhteyksissä ja olen oppinut paljon sekä itsestäni että muista. En anna toisten määritellä itseäni tai tunteitani, enkä suostu jäämään jalkoihin.

Järvelä on toiminut nuvassa kolmisen vuotta; ensin varasihteerinä, sitten sihteerinä ja nyt reilun vuoden ajan puheenjohtajana. Paikka on vapautumassa syksyllä, kun Järvelän suunnitelmissa on opiskelemaan lähtö. Kuluvan lukuvuoden abi keskittyy nyt kevään kirjoituksiin.

Vimpelin nuorisovaltuusto haluaa olla kaikkien nuorten äänitorvena. Nuoria koskevia ajatuksia ja ideoita otetaan vastaan kaiken ikäisiltä. Kuva: nuorisovaltuustolta.

Huolta ilmassa – Nuorisovaltuusto haluaa olla aidosti vaikuttamassa 

VIMPELIN nuva toimii aktiivisesti. Tällä hetkellä jäseninä ovat Lia Järvelän lisäksi Veeti Hietala, Joonas Jukkala, Niilo Kohonen, Okko Lassila, Emma Latvala, Aada Mustapuro, Otava Peltokangas, Niko Raivio, Aino Sova ja Juho Timo

–Koen, että nuvan vastuulla on kerätä kaikkien nuorten näkemyksiä ja tuoda niitä esille, myös hiljaisten ja introverttien, ettei vain se, joka huutaa isoimmalla äänellä, tulisi kuulluksi. Meihin voivat ottaa yhteyttä kaiken ikäiset, esimerkiksi nuorten vanhemmat, ja esittää toiveita ja kehitysehdotuksia. Pyrimme pitämään myös nuorten kynnyksen matalalla: kaikenlaiset ideat ovat tervetulleita. Päätökset teemme aina yhdessä, samoin toteutuksen. Oma roolini on viedä tietoa eteenpäin, esimerkiksi kunnanhallitukselle.

Hiljattain nuva järjesti Halloween-tapahtuman, ilmaiselokuvan ja bingoa nuorisotilan pidennetyllä aukioloajalla, mikä keräsi väkeä nuorisotilalle.

–Koulussa järjestämme aamunavauksia ja tapahtumia, joissa yksi pointti on tuoda toimintaamme esille. Yhteistyötä koulun kanssa halutaan tiivistää entisestään ja järjestää yläkoululaisille toimintaa.

Vimpelissä asiat ovat verrattain hyvin, mutta parannettavaa riittää aina, näkee Lia Järvelä.

–Meillä on huoli nuorten hyvinvoinnista. Yksi ongelma tällä hetkellä on se, että kansainvälisiä opiskelijoita kiusataan ja häiritään ja koulun ympäristössä harrastetaan ilkivaltaa. Nyt yläkouluiässä on vähän haastava ikäluokka. Koulukaan ei ole ratkaisevassa asemassa tässä, vaan vanhemmat ja koti. Siellä tulisi olla hereillä, ja kiinnostuneita lasten tekemisistä. Nuva voisi olla tässä ennaltaehkäisyssä ja valistuksessa mukana.

Lähitulevaisuudessa Vimpelin nuva suunnittelee tapahtuman järjestämistä nuorille.

–Joku puhuja, artisti tai tubettaja voisi olla paikallaan. Muiden nuvien kanssa mietitään myös yhteistyökuvioita, jos saisi järjestettyä jotain isompaa yhteistä tapahtumaa.

Aiheesta aiemmin julkaistua

Nuorten ideoima yrityskiihdyttämö käynnissä Vimpelissä – Järviseudun sanomat

Nuorisovaltuusto on vaikuttamisen ja kuntapolitiikan oppikoulu – Järviseudun sanomat

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti