Merja Mäki tekee rauhantyötä kirjoittamalla sodasta

Kirjailija Merja Mäki kertoi romaaneistaan Evijärven kirjastossa.
Kirjailija Merja Mäki kertoi romaaneistaan Evijärven kirjastossa.

TUNNETTU kirjailija Merja Mäki ja innostus kirjoihin ovat houkutelleet naisista koostuvan yleisön Evijärven kirjastoon. Kauhavalla asuvan, aikaisemmin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimineen kirjailijan sukujuuret ovat Karjalan Käkisalmessa. Vaikka Mäen isoäiti oli Karjalan evakko, hänen suvussaan aiheesta ei juuri puhuttu. Ennen lintujaesikoisromaani kertoo sodan runtelemasta Karjalasta ja Alli-nimisen päähenkilön evakkomatkasta kohti tuntematonta Seinäjokea, jossa tulevaisuuden rakentaminen on aloitettava alusta. Romaanin teemat ovat yleispäteviä, tunnistettavia ja aihe on ajankohtainen Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Tämän päivän pakolaisilla ja Karjalan evakoilla on paljon yhteistä.  Merkittävin ero on varmaan se, että nykypakolaiset joutuvat jättämään kotimaansa, mutta karjalaiset pakenivat omaan maahansa. 

–Kiinnostus syntyi oikeastaan luopumisen teemasta, jota aloin miettiä tultuani äidiksi. Aloin miettiä, miten rajua tuo luopuminen oli sota-ajan äideille. Saatuaan lapsensa aikuisiksi, heidät piti saatella sotaan ja aika todennäköiseen kuolemaan.  Tutkin sota-aikaa viitisen vuotta tätä romaania varten. Haastattelut ja ystävältäni saamani sota-ajan kirjeet avasivat ajankuvaa, asenteita, tunteita, toiveita ja pelkoja, joita nuorilla miehillä tuolloin oli, kertoo Mäki.

Ennen lintuja -romaanista meillä julkaistua: ”Riittää, kun on parvi, jossa lentää” – Merja Mäen sota-aikaan sijoittuva romaani ilmestyy 24. tammikuuta – Järviseudun sanomat

Kun rajan kansa kohtasi suomalaiset

TÄMÄN VUODEN alussa ilmestyi Mäen toinen romaani Itki toisenkin. Kyse ei ole perinteisestä jatko-osasta. Tässä tutustutaan uuteen päähenkilöön, miljööseen ja teemoihin. Minäkertoja on nuori aunuksenkarjalainen opettaja Larja ja tapahtumat sijoittuvat vanhan rajan takaiseen Karjalaan Laatokan pohjoispuolelle vuosiin 1942–44. Suomalaiset ovat hyökänneet ja miehittäneet alueen. Paikallisesta väestöstä ovat aloilleen jääneet lähinnä lapset, vanhukset ja naiset. Kesällä 1942 Larja palaa kotikyläänsä oltuaan pitkään Kainuussa opettajaleirillä. Kotiinpaluu pitkän poissaolon jälkeen pelottaa. Isän ja äidin salainen poliisi oli hakenut huostaansa jo neljä vuotta aikaisemmin. Onko kotitalo enää edes pystyssä? Miten pikkusisko Pola ja isoäiti Matja ovat pärjänneet kahdestaan? Isänäiti on ollut itkijänainen, joka tekee kuolemaa, ja Pola on raskaana suomalaissotilaalle. 

Romaanin nimi viittaa itkijänaisiin, joilla oli merkittävä tehtävä karjalaiskylissä surun avaajana ja puhdistautumisena. Raja viittaa valtakuntien väliseen ja kulttuurien väliseen rajaan. Karjalaiset eivät tunne olevansa suomalaisia eikä venäläisiä. 

Romaanin asetelma on mielenkiintoinen. Suomalaiset ovat miehittäjän asemassa ja pitävät itseään vapauttajina. Vahvemman asemassa ja poikkeusoloissa voidaan ottaa erilaisia vapauksia kuin normaalisti. Kohtaaminen ei suju välttämättä ihan niin jouhevasti kuin valloittajat toivoisivat, vaikka suomalaisten perustamat kansakoulut ja sairaalat kertovat aidosta auttamishalusta paikallisia kohtaan. Erityisen mielenkiintoinen on asetelma suomalaismiesten ja karjalaisnaisten välillä. Syntyy aitoja rakkaussuhteita, mutta on karumpiakin kohtaloita. Kaikki miehet eivät halua kantaa vastuutaan sukupuolisuhteiden seurauksista. 

–Noin 500 lasta syntyi noiden suhteiden seurauksena, arvioi Merja Mäki.  

Itki toisenkin on sotaromaani, joka antaa äänen niille, joiden ääntä ei juurikaan ole aikaisemmin kuultu: valloitettujen alueiden asukkaille, Karjalan naisille, lapsille ja vanhuksille. Vaikka tykkien jylinä kantautuu Suurmäkeen asti, luo romaani myös toivoa, että sota on väliaikainen tila.

–Haluan tehdä rauhantyötä kirjoittamalla sodasta, tiivistää Mäki. 

Ennen lintuja -teos kääntyi näytelmäksi

MERJA MÄEN romaanit ovat saaneet erinomaisen vastaanoton. Ennen lintuja sai Tulenkantaja -kirjallisuuspalkinnon, se on käännetty ukrainan, ranskan ja ruotsin kielelle ja Seinäjoen kaupunginteatterissa on esitetty siihen perustuva näytelmä. 

Molemmat romaanit ovat saatavilla myös äänikirjana. 

–Suhtaudun avoimin mielin äänikirjoihin. Ne voivat houkutella kirjallisuuden pariin myös uusia ihmisiä, kertoo Mäki. Hänellä on sopimus kustantajan kanssa tulevasta romaanista, jota hän parhaillaan työstää. Lukijoina tai kuuntelijoina mielenkiinnolla odotamme sen valmistumista.

Leevi Norrena

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti