Perinneillassa valotettiin vimpeläistä sotahistoriaa

Esa Kataja kertoi Vimpelin suojeluskunnasta ja vimpeliläisten vapaussotureiden sotataipaleesta.
Esa Kataja kertoi Vimpelin suojeluskunnasta ja vimpeliläisten vapaussotureiden sotataipaleesta.
Esa Kataja kertoi Vimpelin suojeluskunnasta ja vimpeliläisten vapaussotureiden sotataipaleesta.
Esa Kataja kertoi Vimpelin suojeluskunnasta ja vimpeliläisten vapaussotureiden sotataipaleesta.

KESKIVIIKKONA 13.9.2023 oli Lakis Areenalla hieman poikkeava, mutta erittäin mielenkiintoinen tapahtuma. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry järjestää Etelä-Pohjanmaan eri pitäjissä perinneiltoja, joissa aiheina on yhdistyksen nimen mukaiset asiat. Nyt vuorossa oli ensimmäistä kertaa Vimpeli ja tapahtumapaikkana tietysti parhaimmat puitteet tarjoava Lakis Areena.

Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvanto kertoi aluksi yhdistyksen toiminnasta, jossa on nykyisin yli 1 000 jäsentä.

Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvanto kertoi aluksi yhdistyksen toiminnasta.

Illan pääesiintyjä oli kuitenkin Esa Kataja, joka on vuosikausia tutkinut Vimpelin suojeluskunnan historiaa, Vimpelin lottien historiaa ja vimpeläisten vapaussotureiden sotataipaleista eri taistelupaikoilla.

Esitys alkoi syventymisellä Vimpelin suojeluskuntaan, joka perustettiin 15.10.1917 ja johon nopeasti liittyi jäseniä määrän ollessa parin kuukauden päästä jo 100 henkilöä. Tapahtumat etenivät nopeasti ja jo joulukuun lopulla 1917 käynnistettiin Vimpelissä kaksiviikkoinen päällystökoulutus, josta käytetään nimeä Vimpelin Sotakoulu. Pian tämän jälkeen tammikuussa 1918 alkoi Suomen vapaussota, jonka tarkoitus oli aluksi ainakin Etelä-Pohjanmaalla ajaa venäläiset sotajoukot maasta, mutta joka lopulta muuttui veriseksi sisällissodaksi. Pohjanmaan vapauttaminen onnistuikin lähes ilman verenvuodatusta, kun tuuliajolla olleet venäläiset sotajoukot antautuivat yllättävän helposti.

Ensimmäiset varsinaiset taistelut käytiin Vilppulassa, jossa vastassa oli venäläisten sijaan punakaartin sotilaita. Taistelut etenivät Ruovedelle ja edelleen Tampereelle, jossa käytiin siihenastisen sotahistorian suurimmat taistelut. Vimpeläiset osallistuivat muun muassa Kalevankankaan taisteluihin, jossa valkoisten eli suojeluskuntalaisten tappiot olivat lähes 1 000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina. Tampereen valtauksen jälkeen vuorossa oli huhtikuun lopulla aloitettu Viipurin valtaus, jota oli suunniteltu jo helmikuusta 1918 lähtien. Viipuri vallattiinkin muutamassa päivässä.

Esan kertoman mukaan vimpeläisiä osallistui myös Viron vapaussotaan sekä niin sanotulle Aunuksen retkelle 1919, jossa tavoitteena oli liittää osia Vienasta ja Aunuksesta Suomeen. Retki päättyi kuitenkin venäläisten bolsevikkien voittoon ja retkikunnan oli palattava suurten tappioiden jälkeen Suomeen. Esa kertoi myös suojeluskuntaliikkeen myöhemmästä historiasta, sen merkityksestä urheilutoimintaan ja erityisesti pesäpalloon. Vimpelin kunta luovutti 1920-luvulla nykyisen Saarikentän alueen suojeluskunnalle ja 1935 suojeluskunta yhdessä Vimpelin Vedon kanssa aloittivat kentän kunnostuksen.

Tilaisuus oli isänmaallisen lämminhenkinen ja perinneiltaan tuli viisikymmenpäinen yleisö kuuntelemaan Esan tarinointia. Esitelmä vei yleisön mukanaan, sillä Esa Kataja oli perehtynyt aiheeseen varsin perusteellisesti ja eläytyi esitykseen innolla. Perinneilta oli hieno lisä Lakis Areenan tapahtumiin, joita on tälle vuodelle varauslistassa jo yli 150.

Heikki Salmela

Lisää sotahistoriajuttuja löytyy muun muassa näistä linkeistä

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.