Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta 

Marjo Koivulan rakkain paikka löytyy Soinin kotimetsästä.
Marjo Koivulan rakkain paikka löytyy Soinin kotimetsästä.
Marjo Koivulan rakkain paikka löytyy Soinin kotimetsästä.
Marjo Koivulan rakkain paikka löytyy Soinin kotimetsästä.

LUONTO voimaannuttaa, rauhoittaa ja ottaa äidilliseen syleilyynsä hoivaten ja eheyttäen. Jo pienikin läsnä oleva hetki luonnossa tekee ihmeitä hyvinvoinnille ja mielialalle. 

–Luonto ottaa aina vastaan iloisena tai surullisena. Siellä voi halata puuta ja kuunnella käen kukkumista tai puiden huminaa, keräillä luonnon antimia ja nauttia hiljaisuudesta, kertoo Marjo Koivula.  

Hänelle luonto on ollut aina lähellä sydäntä, lempipaikka löytyy lapsuuden kotimetsistä Soinista. 

–Arvostus luontoon ja villiyrtteihin on peritty äidiltäni Eira Vehkamäeltä, mistä olen hyvin kiitollinen. Hän innostui näistä asioista 80-luvulla Voi Hyvin -lehtien kautta, ja sai niistä paljon luontoon ja hyvinvointiin liittyviä ideoita. Lehdistä äiti sai ohjeita kuusenkerkkäsiirappeihin ja muihin terveysjuttuihin ja sama innostus siirtyi minuun. Kolmikymppisenä sitten alkoi kiinnostaa myös ulkona nukkuminen ja retkikokkailu. Sisko vinkkasi, että Alajärvellä voi kouluttautua luonto-ohjaajaksi monimuotokoulutuksena ja tartuin ideaan. Se jälkeen olen käynyt useita villiyrttikursseja ja retkikokkailukursseja.  

Oppeja Koivula on halunnut viedä käytäntöön moninaisesti myös muiden iloksi. 

–Perustin työpaikalleni harrastekerhon, jossa retkeillään ja kokkaillaan luonnossa, siellä saan toteuttaa luontoinnostustani hyvin. Sen lisäksi vedän Vantaan Latu ja Polku ry:lle Metsämieli -retkiä, joissa käydään luonnossa rentoutumassa ja eheytymässä.  

LUONTOYHTEYS ei useinkaan ole enää itsestään selvä asia, vaan päinvastoin monelle luonto tuntuu vieraalta, metsä ehkä pelottavaltakin. 

–Ehkä juuri siksi itseä innostaa viedä ihmisiä luontoon ja opettaa, ettei esimerkiksi retkiruokien tekeminen ole välttämättä mitään rakettitiedettä, sanoo Koivula. 

–On tehty tutkimuksia siitä, että huono luontoyhteys voi vaikuttaa negatiivisesti muun muassa allergioihin, stressiin ja masennukseen. Luonnosta saa niin paljon hyvää! Ja ihminenhän on osa luontoa. 

Omaa luontoyhteyttään hän hoitaa äidin kanssa villiyrttejä keräten ja jatkojalostaen, sekä tietysti luonnossa liikkuen. Kokenut eräilijä allekirjoittaa myös uskomuksen, että Lapin taika ei ole mitään urbaania legendaa, vaan totisinta totta. 

 –Lappiin on päästävä niin kesällä kuin talvella. Lapin tunturit ja erämaat vievät aivan omanlaiseensa tunnelmaan. Silti Soinin metsät ovat rakkaimmat ja parasta on, kun siellä ei tule koskaan ketään vastaan, nauraa Koivula. 

–Huomaan, että iän myötä olen tullut vähän erakoksi. En kaipaile aina retkeilijöitä seuraksi, vaan nautin, kun saan mennä hiljakseen omissa ajatuksissa. 

Marjo Koivula viihtyy Lapissa, mutta rakkain paikka löytyy kotimetsästä Soinista.

Reseptejä hyvinvoinnin tueksi 

ERITYISESTI naisten hyvinvointia tukeva villiyrtti on poimulehti. Lehdet on helppo kuivata ja keittää vaikkapa teenä. 

–Villiyrtti sisältää antioksidantteja ja poistaa tulehduksia. Sitä löytyy lähes joka pihasta, mutta kerää sitä mieluiten alueelta, jossa ei ole käytetty lannoitteita, neuvoo Marjo Koivula

–Juuri kävin keräämässä kuusenkerkkiä kuusenkerkkäsiirappia varten. Sitä voi käyttää limaa irrottavana yskänlääkkeenä. Erilaisia salvoja olen tehnyt myös paljon, sekä havujuomaa. Luonnonyrttejä käytettäessä on hyvä tarkistaa, ettei ole allerginen kyseisille luonnontuotteille. On myös hyvä muistaa, että liian suuria määriä ei niitäkään ole hyvä nauttia.  

Kuusenkerkästä saa tehtyä limaa irrottavaa yskänlääkettä, mutta niitä voi napsia suuhunsa myös tällaisenaan. Kerkkien keräykseen tarvitsee aina maanomistajan luvan.

Kuusenkerkkäsiirappi – valmistetaan ”aurinkosiirappina” ikkunalla uutettuna. 

Tarvitset: 

Kuusenkerkkää pieneksi palottuna (tekeytyy näin helpommin) 

Ruskeaa sokeria (intiaanisokeria) 

Sitruunaa kuorittuna (vain keltaista osaa) 

–Laita palottuja kerkkiä lasipurkin pohjalle noin 1 cm. Sen päälle ruskeaa sokeria 1,5 cm ja hiukan sitruunan kuorta. Toista, kunnes lasipurkki on täynnä. 

–Anna purkin tekeytyä aurinkoisella ikkunalla kunnes lasipurkin pohjalle alkaa muodostua siirappia. Painele purkissa olevaa massaa ja lisää uusia kerroksia päälle. 

–Voit siivilöidä siirapin talteen päivittäin. Laita siirappi puhtaaseen kiehautettuun lasipurkkiin ja sulje kansi tiiviisti.  

–Säilyy kaapissa vuoden verran. 

Keppisoppaa on keitelty vuosisatoja ja sen terveysvaikutusten nimiin vannotaan yhä.

Havujuoma, eli keppisoppa 

HAVUJUOMA on vanha perinteinen yleislääkkeenä käytetty juoma, jonka on ajateltu tepsivän lähes kaikkiin vaivoihin. Sitä on käytetty vastustuskyvyn vahvistamiseen, vatsa- ja suolisto-oireisiin, flunssan oireisiin, hehkuvan ihon saavuttamiseen ja kaikkeen muuhun siltä väliltä. Se on suomalaista, perinteistä terveysjuomaa parhaimmillaan. Älä kuitenkaan nauti havujuomaa, jos olet raskaana tai allerginen havujuomassa käytetyille aineille. Munuaisongelmista kärsivien kannattaa käyttää tuotetta harkiten. 

Tarvitset: 

Pieni kuusenoksa (noin 15-20 cm), pieni männynoksa, pieni katajanoksa, 1-2 litraa vettä, halutessasi ripaus suolaa. 

–Huuhdo oksat ja pilko ne pätkiksi. Kiehauta vesi ja kaada se havujen päälle. Älä käytä tähän muoviastiaa, kuuma vesi irroittaa muovipartikkeleita. 

–Hauduta hetki, siivilöi ja pullota. 

–Hauduttamalla pidempään (kahdesta tunnista kahteen vuorokauteen) saat vahvempaa juomaa. Pidempi haudutus liottaa neulasista enemmän C-vitamiinia juomaan. 

–Juoma säilyy jääkaapissa noin 10-14 vuorokautta ja sen voi myös pakastaa. 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.