Ministeri Lintilä vastaanotti loppuraportin: Tekoäly ja vihreä siirtymä yhdistetään kaksoissiirtymäksi

Arkistokuva vuodelta 2019.
Kaksoissiirtymä tarjoaa yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia, sanoo elinkeinoministeri.

TEKOÄLY 4.0 -OHJELMAN Suomi kaksoissiirtymän suunnannäyttäjänä -loppuraportin mukaan Suomen on mahdollista olla edelläkävijä kaksoissiirtymässä, eli samanaikaisesti etenevässä digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä. Kaksoissiirtymä tarjoaa yrityksille uudenlaisia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia ja kytkeytyy myös Suomen tavoitteisiin kilpailukyvystä sekä ilmastoneutraalista ja digitaalisesta teollisuudesta.

–Suomalaisen teollisuuden valttikortteja ovat kestävyys, uudistumiskyky ja teknologinen edelläkävijyys. Valmiutemme pysyä teknologian ja tekoälyn kärkimaana ovat olemassa, mutta ne vaativat konkreettisia, pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä ja kehitysalueita on koottu kattavasti yhteen Tekoäly 4.0 -ohjelmassa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi vastaanottaessaan mietinnön.

Loppuraportti listaa kolme kehitysaluetta kaksoissiirtymän onnistumiseksi.

Ensimmäinen kehitysalue on kärkiteknologioihin liittyvään tutkimukseen, kehitystoimintaan ja investointeihin panostaminen. Kärkiteknologioita ovat esimerkiksi langattomat tietoverkot (5G ja 6G), tekoäly ja kvanttiteknologia. Investoinnit kärkiteknologioihin kasvavat maailmanlaajuisesti. Jotta Suomi kulkisi kehityksen kärjessä, panostuksia osaamiseen on kasvatettava. 

Toinen kehitysalue on digikyvykkyyden kasvattaminen sekä digitaalista ja vihreää siirtymää nopeuttavien teknologioiden käyttöönoton edistäminen teollisissa pk-yrityksissä. Pk-yritysten digikyvykkyyden tasoa tulee nostaa Suomessa merkittävästi. Tämä osa-alue on tärkeä eteläpohjalaisille yrityksille. Ilman digiosaamista on tällä hetkellä vaikea tehdä mitään liiketoimintaa.

Kolmas kehitysalue on Suomen kansainväliseen rooliin panostaminen. Suomen asemaa tulee vahvistaa eurooppalaisen yhteistyön sekä transatlanttisten suhteiden avulla. Tässä ei puhuta pelkästään kansallisen tason tehostamisesta. Myös yritysten tulee vahvistaa rooliaan ja vaikuttavuuttaan EU-tason päätöksenteossa, TKI-hankkeissa ja verkostoissa. Näin loppuraportti haastaa toimijat valtakunnantasolta maakuntiin ja yritystasolle mukaan isoon kehitysloikkaan.

Aino Alppinen

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.