RUK:n perinneilta Vimpelissä

RESERVIUPSEERIKOULUN perinneilta järjestettiin Vimpelin yhteiskoulun auditoriossa 30. päivänä maaliskuuta 2022. Paikalla olivat vieraina Reserviupseerikoulun johtaja eversti Vesa Helminen ja prikaatikenraali evp. Mauri Koskela. Paikalla oli lisäksi runsasjoukko yleisöä asian tiimoilta. Tilaisuuden avasi Vimpelin Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Atro Anttila, joka toivotti vieraat ja yleisön tervetulleeksi. 

–Tilaisuuden aluksi keskitymme Reserviupseerikouluun, sitten kuulemme ajankohtaisesta sotatilanteesta ja lopuksi käymme keskustelua näistä ja muistakin aiheista, Atro Anttila toteaa. 

Anttila kertoo samalla sukunsa, etenkin äitinsä kodista, joka sijaitsi Karjalan Kannaksella.  

Anttilan jälkeen puheenvuoron saa eversti Vesa Helminen, joka kävi laajasti Reserviupseerikoulun toimintaa läpi esityksessään ”Reserviupseerikoulu tänään”.   

Helminen kertoo Reserviupseerikoulun kehityksestä ja siitä, kuinka Vimpelillä on ollut kunniakkaat perinteet sen synnyssä.  

–Olen muuten ensimmäistä kertaa Vimpelissä, Helminen toteaa kesken esityksen. 

RESERVIUPSEERIKOULU on Suomen suurin johtajakoulu, jolla on pitkät perinteet. Koulu on vuodesta 1920 lähtien kouluttanut yli 180 000 reserviupseeria. Reserviupseerikoulun 100-vuotisjuhla järjestettiin verkossa virtuaalisesti vuoden 2021 kesäkuussa. Reserviupseerikoulun perinnepäivä on 1. huhtikuuta. Vuonna 2022 perinnepäivää juhlistettiin Haminan lisäksi jälleen myös Niinisalossa ja Vimpelissä. Lisäksi 31. maaliskuuta laskettiin seppele Vimpelissä Vimpelin sotakoulun muistomerkille. Vimpelissä seppeleenlaskulla kunnioitettiin Vimpelin sotakoulun perinteitä. 

Helmisen esityksen jälkeen viriää keskusteluita Reserviupseerikoulusta ja osin muistellaan omia kokemuksia koulusta. 

Eversti Vesa Helmisen kattavan esityksen jälkeen Anttila kertoo pienen anekdootin Euroopasta ja Otto von Bismarckin ajoilta 1870-luvulta. Anekdootti loppuu Bismarckin lausahdukseen, jonka hän oli kirjannut muistiinpanoihinsa ranskan kielellä: ”Joka puhuu Euroopasta, on väärässä.” 

KENRAALI Mauri Koskela aloittaa oman osuutensa, pääpainona puheessa on luonnollisesti kaikkia puhuttava Ukrainan sota. Koskela muistelee aikoja 1970-luvun loppupuolelta ja kuinka hänen isänsä oli sanonut: ”Neuvostoliitto näyttää nyt savijaloilla seisovalta jättiläiseltä, mutta älkää koskaan aliarvioiko sitä. Maa tarvitsee vain diktaattorin, joka pyrkii palauttamaan sen suurvalta-aseman ja alistaa proletariaatin tahtoonsa.” lainaus päättyy. Samoihin aatoksiin oli tullut myös jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth vuonna 1991 Neuvostoliiton lakkauttamisen aikoihin. 

Mauri Koskela jatkaa venäläisestä ajattelumallista; venäläinen ajattelu ja pääteköset perustuvat pitkälti historiaan ja kokemuksiin sekä tuntemuksiin. Tunne vihollisesi -perusajatus sotilaan näkökulmasta. Siltikin Koskela valottaa sitä kuinka vaikea meidän on ymmärtää tätä venäläistä ajatuksenjuoksua, jossa länsimaista humaania ajattelua pidetään heikkouden osoituksena.  

Mitä taasen tulee Ukrainan sodan kehityskulkuun, sitä ei Koskelan mukaan tarvitse hakea kovinkaan kaukaa historiasta. Kuten presidentti Putin on todennut, että Neuvostoliiton hajoaminen oli suuri geopoliittinen Tragedia, vuosisataisen valta-aseman menetys. Nyt käytävä Ukrainan sota on korjausliike, jolla pyritään palauttamaan Venäjän suuruus valloittamalla Ukraina. 

KOSKELA valottaa esityksessään syitä ja seurauksi lisää, jotka ovat johtaneet tilanteen eskaloitumiseen. Kuinka Ukraina on koko itsenäistymisensä ajan pyrkinyt suuntautumaan länttä kohti. Venäläismielinen presidentti Viktor Janukovitsin kieltäydyttyä allekirjoittamaan sopimusta, jolla Ukraina lähentyisi Euroopan Unionia. Kansa nousi kaduille ja Janukovits pakeni Venäjälle. Pian tuon jälkeen tapahtui Krimin valtaus ja liittäminen. Donetskissa ja Luhanskissa alkoi verinen nujakointi, joka oli jatkunut aina näihin päiviin saakka. 

Koskela kertoi, että hyökkäys Ukrainaan oli kopiointia yhdysvaltalaisten operaatiosta Irakin valtaamiseksi vuonna 2003. Tavoitteena Venäjällä oli lamaannuttaa keskeiset järjestelmät ja vallata solmukohdat, tärkeimmät kaupungit ja eliminoida presidentti Zelenskyi ja hänen lähipiirinsä. Moni asia meni pieleen, koska venäläiset eivät olleet tehneet kotitehtäviään huolellisesti. He eivät tunnistaneet vihollistaan ja kirjoitetusta (opetetusta) taktiikasta ei pidetty kiinni. Koskela mainitsee kaikkiaan kuusi erillistä syytä mistä Venäjän huono menetys johtuu.  

SODAN aiheuttamat seuraukset ovat kauaskantoisia, poliittisesti ja taloudellisesti. Lopuksi Koskela mainitsee Suomea koskevia kriittisiä tekijöitä, joista voidaan mainita huoltovarmuuden nostaminen, yleisen puolustustahdon nostaminen. Lisäksi lainsäädännön päivittäminen vastaamaan uusia uhkakuvia, puolustusvoimien operatiivisen ja materiaalisen valmiuden yhteensopivuuden ylläpito kansainvälisesti. 

Kenraali Mauri Koskela esitys oli kattava ja avasi silmiä näkemään kuinka uhkakuvat saattavat syntyä ja käydä toteen hetkessä. Esityksen jälkeen oli kysymysten vuoro. Kysytyistä kysymyksistä ehkä mielenkiintoisin oli keskustelu Ahvenanmaan asemasta ja sen merkityksestä strategisesti. Aika oli rajallinen vaikka kysymyksiä ja asiaa olisi riittänyt pikkutunneille saakka. Tilaisuuden lopuksi vieraille annettiin kotiin vietävää Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Särkisen ja kunnanjohtaja Sam Leijonanmielen toimesta. Ennen kotiin lähtöä Vimpelin Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Atro Anttila kiitti kaikkia osallistujia, toivotti hyvää kotimatkaa ja muistutti seuraavana aamuna kello 9 järjestettävästä seppeleenlaskusta Lukkarinpuistossa sijaitsevalle Vimpelin Sotakoulun muistomerkille. 

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.