Valtuusto näytti Rantakylän koulun kunnostukselle vihreää valoa

VIMPELIN kunnanvaltuusto päätti, että Rantakylän entisen koulun korjaussuunnitelmaa rahoitetaan 10 000 eurolla siirtämällä sille rahaa toiselta kustannuspaikalta, ja tekninen toimi voi alkaa valmistella korjaussuunnitelmaa. Rahat korjaukseen myönnetään ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

–Tulevaisuudessa saatamme tarvita kuntaan puhtaita reservitiloja. Alkuun tilat olisivat esikoulu-, sitten järjestökäytössä, kuten ne nytkin ovat, pohjusti kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli.

Esikoululaiset siirtyivät pari vuotta sitten Rantakylältä Aapiskujan koulun kellaritiloihin, joista väliaikaistiloihin koulun liikuntasaliin nyt syksyllä.

Marko Timo (kesk.) esitti aikalisää päätöksentekoon, kunnes uusi kiinteistöstrategia olisi selvillä. Aapiskujan oppilasmäärä laskee kolmen vuoden päästä nykyisestä 157 oppilaasta 113 oppilaaseen ja viiden vuoden kuluttua 85 oppilaaseen. Aapiskujalta ja yhteiskoululta löytyisi mahdollisesti väistötiloja esikoululaisille.

–Rantakylän kiinteistön remontoiminen esikoululaisille ja sen ylläpito maksaisivat äkkiä jopa 300 000 euroa kahden vuoden aikana.

Kustannuksia kasvattaisivat erityisesti kuljetukset. Enemmistö valtuutettuja oli sitä mieltä, ettei asiassa voi viivytellä eikä opetustoimen tilojen painetta lisätä, vaan reservitiloja tarvitaan.

TEKNINEN toimi saa valtuuston luvalla käynnistää välittömästi Vimpelin asemakaavan ajantasaistamisen, muuttamisen ja mahdollisen laajentamisen.

–Kaavoitus luo pohjan kaikille muille suunnitelmille kunnan kehittämiseksi. On syytä katsoa tulevaisuuteen, miltä Vimpeli näyttää ja minne meillä on asetettu mitkäkin palvelut, Leijonanmieli evästi.

TALOUDEN toteutuma on kunnan oman toiminnan osalta toteutunut ensimmäisellä vuosipuolikkaalla suunnitellusti, eikä ylitystarpeita näy. Sote-palveluiden osalta Vimpelin määrärahaylitys on noin 650 000 euroa, mutta Leijonanmieli kertoi, että Järvi-Pohjanmaa on saamassa 1,5 miljoonaa euroa koronakorvausrahaa, joka kattaa osan ylityksestä.

VALTUUSTO päätti ostaa 500-neliöisen Lisä-Tallettaja-tilan 1 500 eurolla. Kyseessä olevasta tilasta osa on kaavassa merkinnällä puisto eikä sille voi rakentaa. Tallettaja-tilan kauppa hyväksyttiin toukokuussa 2019, jolloin 1 500 neliön maa-ala siirtyi kunnalle 15 000 eurolla.

–Keskustan kehittämistä ajatellen tämä lisämaa on hyvä, kunhan Kauniston talo jossakin vaiheessa tontilta lähtee. Alueen siistimistä suunnitellaan ja kiinteistö/ympäristöstrategiassa määritellään sen tulevaa käyttöä.

SÄÄKSJÄRVEN rantayleiskaava hyväksyttiin. Leijonanmieli ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että uusia rakennuspaikkoja saatiin lisättyä, mikä on hyvä kylän elinvoiman kannalta. 

–Kaavahanke on hyvä osoitus aktiivisuudesta. Kunnan täytyy muistaa tämä omassa markkinoinnissaan, että hienosti osallistettu projekti on saatu toteutettua ja saadaan sinne ihmisiä, totesi Matti Latvala (Haloo).

VANHANPAIKANTIEN tiekunnalle päätettiin myöntää 18 600 euron väliaikaisrahoitus Kotkaniementien korjaushankkeen loppuun saattamiseksi.

HIETOJANLAHDEN kunnostushankkeen määrärahamuutokset hyväksyttiin. Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa kertoi, että ely-keskukselta saadaan 58,7 prosentin tuki hankkeeseen. Ruoppaus tulee maksamaan noin 160 000 euroa ja valmistunee parin viikon aikana. Ranta sijaitsee Lappajärven jakokunnan alueella, joten se on luvannut hankkeelle 5 000 euron avustuksen, ja myös Vimpelin jakokunta aikoo tukea sitä samalla summalla. Ähtävänjoki-rahastosta on anottu 10 000 euroa. Kalastusselvitys ja vesitaloustarkkailu tulevat muiden kulujen päälle.

–Kyläyhdistyksen kanssa on tehty sopimus läjitys- ja maisemointitöiden hoitamisesta talkootyönä.

KUNNALLISNEUVOS Kari Lakaniemen muistolle vietettiin kokouksen alussa hiljainen hetki. –Hän oli erittäin aktiivinen vimpeläinen, joka koko elämänsä ajan vei Vimpeliä eteenpäin niin luottamusmies- kuin järjestötoiminnassakin, kertoi kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli. Lakaniemi toimi kunnan hyväksi muun muassa valtuuston puheenjohtajana, kunnanhallituksessa, Aapiskujan ja Lakaniemen koulujen opettajana, ja hänet tunnettiin myös pesäpalloilijana, joka oli voittamassa Suomen mestaruutta 1965, kertoi Leijonanmieli.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.