Muistot ja mielikuvat muovautuvat värikylläisiksi sommitelmiksi Lappajärven rannalla

Nina Nahkala ilmaisee itselleen tärkeitä esteettisiä näkemyksiä vahvoilla ja herkillä väriyhdistelmillä.

–Tämä on hieno, monipuolinen näyttely, hän ihasteli museolehtori Elina Suutarille.

Taiteilijan työprosessissa on aina läsnä hetkellisyys, Nahkala pohtii. Prosessia ei voi paeta.

–Taiteilija tekee aina työtä, se on pään sisäistä ja vuorovaikutuksellista. Kun menen työhuoneeseen, tiedän, mitä haluan tehdä ja mihin pyrin; joskus tekeminen on nopeaa, joskus se vie paljon aikaa. Esimerkiksi tässä näyttelyssä olevan teokseni Same but another time (2019–2021) viimeistely kesti todella pitkään. Sen aikana käytiin julkisuudessa keskustelua siitä, mitä tulevaisuudessa syödään; siitä sain yhden idean teokseen. Joku kuulemani sana tai näkemäni lehden otsikko voi tuoda ahaa-elämyksen.

Nahkalaa inspiroivat teosta työstäessä 1700-luvun maalaukset, joiden taustalla olivat antiikin rakennukset ja rauniot.

–Värien kerrostumat ja niiden alta kuultavat fragmentit muistuttavat minua antiikin kaupunkien rapautuneista freskoista ja hienostuneista patinoinneista seinissä. Ilmaisu on romanttista ja klassista, pyrin tavoittamaan niiden kepeyden.

Hänen työskentelylleen tunnusomainen värien harmonia jatkuu myös hänen uusimmissa maalauksissaan: ne ovat joko värikylläisiä, voimakkaiden värien sommitelmia tai seesteisen herkkiä.

–Ilmaisuni on muuttunut vapaammaksi ja abstraktimmaksi. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole paeta realismia. Esittävä yhdistyy ei-esittävään, hän kuvailee.

Viime aikoina Nahkala on maalannut paljon isokokoisia teoksia.

–Helsingin näyttelyn yhteydessä kaksi vuotta sitten tuli ilmi, että ihmiset haluavat seinilleen myös isoja nykytaideteoksia. Maalaan pääasiassa öljyväreillä, mutta myös vesiväreillä, ja teen myös miniatyyreja.

TAIDEKASVATUKSEN maisterina Nahkala tekee kuvataideopettajan työtä Vimpelin yhteiskoululla. Opetus ja oma taiteilijan työ kulkevat sujuvasti rinnakkain. Klassisen taidekoulutuksensa opin, jossa koostetaan teknisiä taitoja, piirustusta, maalausta ja sommittelua, lisäksi hän pyrkii tarjoamaan oppilaille elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia.

–Annan usein vinkkejä jonkun taiteilijan töistä, joihin oppilaan kannattaa perehtyä. Netistä ja taidekirjoista voi löytää inspiraatiota. Vuorovaikutus vapauttaa.   

Työssä palkitseekin eniten oppilaan innostuminen ja onnistuminen, jossa voi elää mukana.

Koulussa, myös taito- ja taideaineissa koululaisia kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan asioita.

–Samalla opetamme ekologisesta kestävyydestä, että taide voi olla terapiaa, ja että taiteesta voi nauttia. Onneksi taito- ja taideaineiden tuntimäärää perusopetuksessa on lisätty. Järviseudulla peruskouluissa, lukioissa, Kuvataidekoulu Eerossa ja kansalaisopistossa on päteviä opettajia, ja taideopinnot ovat jokaisen saatavilla. Se on hienoa.

MAALAUSTYÖTÄÄN Nahkala tekee ateljeessaan aivan Lappajärven rannalla.

–Pohjanmaalla, missä tyhjyyttä on paljon ja nähtävää niukasti, valitsen muistikuvia, joita peilaan ja tutkin vuoropuhelussa aiempien havaintojen ja kokemusten kanssa, gruusialaissyntyinen taiteilija toteaa.

–Parasta on istua siinä rannalla lämpimänä kesähetkenä, kahvikuppi kädessä, kokea rauhaa ja olla kiitollinen.

Vaikka pandemian vuoksi lähes kaikki sovitut näyttelyt peruttiin, hän näkee siinäkin mahdollisuuksia.

–Taidemyynti pyörii nykyään pitkälti netissä, ja Seinäjoen Taideseuralla on Parsi-taidelainaamo, joka toimii kivasti. Olen voinut nyt maalata enemmän, ja uusia tilaisuuksia tulee. Kotimaassa yhteisnäyttelyihin voi osallistua pienellä kynnyksellä.

Aikana ennen pandemiaa hän matkusti paljon maailmalla ja osallistui yksityis- ja yhteisnäyttelyihin maailmalla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa.

–Maaseudulla asumisessa on jopa etu: jää paljon enemmän aikaa taiteen parissa, kun ei ole kaupungin houkutuksia, kuten shoppailumahdollisuuksia ja menoja niin paljon, Nahkala nauraa.

Onneksi ystävät ja sukulaiset ympäri maailmaa ovat videopuhelun päässä, ja vertaistukea taiteilijan arkeen on saatavilla lähiseudullakin. Hän kokee antoisana tutustua muihin taiteilijoihin Seinäjoen Taideseuran ja Pohjalaisen Taiteilijaliiton kautta. Hän kuuluu Seinäjoen Taiteilijaseuran johtokuntaan ja aloitti kesäkuussa Pohjalaisen Taiteilijaliiton puheenjohtajana.

–Taiteilijaliitossa tekeminen on tiimityötä, meillä on hyvä porukka. Mukana on kolme järviseutulaista, minun lisäkseni Jani Kaunisto ja Ritva Lindberg.

–Nautin niin näyttelyihin pääsemisestä, ihailen teoksia ja iloitsen kollegoiden puolesta. Hienoa, että Nelimarkka-museo on yksi myös Pohjalaisen Taiteilijaliiton tukikohdista.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.