Evijärven, Kauhavan ja Kaksineuvoisen alueen kumppanuuspöydässä pohdittiin, mistä löytyisi tiloja yhdistysten toiminnalle

Järjestöihmiset kokoontuivat virtuaalisesti saman pöydän ääreen kuntien sekä Kaksineuvoisen edustajien kanssa.
Yhdistysihmiset kokoontuivat keskiviikkona 27.1. virtuaalisesti saman pöydän ääreen Evijärven ja Kauhavan kuntien sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen edustajien kanssa. Kolmatta kertaa järjestetyn kumppanuuspöydän puheenaiheena oli järjestöystävällinen kunta, eli kuinka kunnat voivat luoda toimintaedellytyksiä järjestöille.

YHDISTYSIHMISET kokoontuivat keskiviikkona 27.1. virtuaalisesti saman pöydän ääreen Evijärven ja Kauhavan kuntien sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen edustajien kanssa.

Kolmatta kertaa järjestetyn kumppanuuspöydän puheenaiheena oli järjestöystävällinen kunta, eli kuinka kunnat voivat luoda toimintaedellytyksiä järjestöille.

Kumppanuuspöydässä eri toimijat kohtaavat, oppivat tuntemaan toisiaan ja suunnittelevat yhteistyötä. Kun asioita sovitaan yhdessä, päällekkäisyydet vähenevät ja toiminta tehostuu. Siitä on hyötyä kaikille.

Samalla kumppanuuspöytä on myös kansalaisvaikuttamisen kanava, jossa asukkaiden ja muiden toimijoiden ääni saadaan kuuluviin päätöksenteossa.

ILLAN aikana nousi esiin muutamia keskeisiä toiveita kuntien suuntaan. Ne koskivat pääasiassa järjestöjen käytössä olevia tiloja sekä erilaisia avustuksia.

Paikkoja toimintaa varten tuntui löytyvän paremmin Evijärveltä kuin Kauhavan alueelta.

–Meillä tilat eivät ole älyttömän iso ongelma, tai ainakaan siitä ei ole viestitetty tänne kuntaan asti, Evijärven kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä sanoi.

Kaksineuvoisen johtaja Piia Kujala mainitsi, että uuteen hyvinvointikeskukseen Kauhavan keskustaan tulee paikka järjestöjen käyttöön.

–Meillä ei ole tähän asti ollut tiloja, joita voisi antaa järjestöjen käyttöön, hän sanoi. –Perhekeskuksen tiloihin tulee kohtaamispaikka, ja toki sinne tulee myös kokoustiloja, joita on mahdollista lainata varsinkin ilta- ja viikonloppuaikaan, jolloin siellä ei ole meidän omaa toimintaa kovin laajasti.

Kauhava-seuran puheenjohtaja Seppo Ruotsala kysyi sellaisten paikkojen perään, joita myös päiväsaikaan kokoontuvat eläkeläisryhmät voisivat käyttää.

–Jos tiloja vain on vapaana, myös päivällä kokoontuminen on mahdollista, Kujala vastasi.

PÄIVI PAAVOLA Kauhavan kaupungilta osasi sanoa, että ainakin Alahärmän palvelutoimisto on paikka, jossa järjestöt ovat muulloin kuin korona-aikaan voineet kokoontua vastikkeetta. Myös nuorisotiloja on mahdollista käyttää yhdistysten toimintaan päiväsaikaan, jolloin ne ovat usein tyhjillään.

–Rohkeasti yhteyttä, jos sellaista tarvetta on, Paavola totesi.

Samalla hän ehdotti, että tekemisen puutteessa olevat ihmiset voisivat toimia kummeina nuorille.

–He voivat tulla nuorisotiloille mummoksi, vaariksi tai kummiksi, joka opettaisi tällöin esimerkiksi virkkaamista tai kutomista tai mopon tai polkupyörän kunnostusta, Paavola sanoi.

Tauno Ikola Alahärmän Eläkeliitosta esitti huolensa välimatkoista. Esimerkiksi muissa kaupunginosissa asuvien vanhusten on vaikea lähteä kanta-Kauhavalle asti kokoontumaan hyvänkään asian merkeissä. Hän toivoi, että Kaksineuvoinen ja kunta etsivät tiloja myös lähempää.

–Kyllä kokoontumistiloja pitää olla muuallakin kuin keskustassa, Kujala myönsi. –Tiloja pitää löytyä yhdessä Kauhavan kaupungin ja Evijärven kunnan kanssa. Sitä pitää kehittää.

KAIKEN kaikkiaan, vaikka sopivia paikkoja olisikin, tavallinen kuntalainen ei välttämättä tiedä, keneltä sellaisen voisi varata jonkin kerhon tai kokoontumisen käyttöön.

Kauhavan invalidit ry:n Irja Pesonen kaipasi Kauhavan ja Evijärven alueen yhdistyksistä jonkinlaista luetteloa, josta käyvät ilmi niiden ajantasaiset yhteystiedot, yhteyshenkilöt sekä sellaiset tilat, jotka ovat käytettävissä.

Kattavaa luetteloa ei ole esimerkiksi kuntien nettisivuilla, mutta Evijärvellä kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä on oikea yhteyshenkilö kaikissa tila- ja yhdistysasioissa.

Kauhavan kaupunki ei ole nimennyt vastaavaa työntekijää. Eräs puhuja nosti esiin, että yhdellä ihmisellä eivät koko Kauhavan alueen langat pysyisi millään käsissä, vaan jokaiseen kaupunginosaan tarvitaan omansa.

KAUHAVAN invalidit ry:stä huomautettiin myös, että korona on kurittanut yhdistyksiä. Kiinteät kulut juoksevat, vaikka toimintaa ja sen takia tulojakaan ei ole.

Evijärvellä tavallisesti erilaisia hankintoja varten jaettavaa kylien kehittämisrahaa suunnattiin loppuvuodesta juurikin yhdistysten koronatuiksi laskujen maksuun. Samanlaista apua toivottiin Kauhavan kaupungilta.

–Jos tämä tilanne jatkuu kauan, tiloja ei kohta enää ole meilläkään, invalidiyhdistyksen puolesta puhunut mieshenkilö sanoi.

Teija Matalamäki Etelä-Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa -hankkeesta kysyi Piia Kujalalta, olisiko Kauhavalla mahdollista toteuttaa samanlaista Olka-toimintaa kuin Seinäjoen keskussairaalassa. Siinä järjestöt ja vapaaehtoiset tarjoavat potilaille ja heidän läheisilleen kiireetöntä kohtaamista sekä antavat tukea sairauteen sopeutumisessa.

–Siitä on keskusteltu, ja haasteeksi on todettu, että järjestöjen saaminen tukipisteeseen on haasteellisempaa kuin Seinäjoella. Mutta ei sitä pois suljettu ole, Kujala vastasi.

Silmät ja korvat auki hiljaisimpia varten

ILLAN aikana puhuttiin myös siitä, kuinka ihmisiä saadaan mukaan yhdistystoimintaan.

Kaikki puhujat olivat sitä mieltä, että kasvokkain tapaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Matti Kuusisaari Evijärven eläkeliitosta huomautti, että virtuaalikokouksiin ei tule moni sellainen ihminen, joita yhdistykset juuri kaipaisivat.

Irja Pesonen Kauhavan invalidit ry:stä sanoi, että pelataan sitten bingoa tai bocciaa, yhdessäolo on erittäin tärkeää, etenkin vanhuksille, vammaisille ja yksin eläjille.

–Ihan ehdotonta on, että tapaamisiin järjestetään kimppakyytejä, Pesonen sanoi.

Hän korosti myös tilojen ja tilaisuuksien esteettömyyttä.

Tauno Ikola Alahärmän eläkeliitosta sanoi, että rekrytoinnissa täytyy mennä iholle.

–Vaikka kuinka panemme nettiin yhteystietoja, harva liittyy mukaan. On mentävä autolla tai soitettava puhelu ja kerrottava, mitä meillä on antaa.

Minna Huhtamäki-Kuoppala Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksestä totesi, että aktiivisten ihmisten toiveet ja kommentit kyllä kuuluvat, mutta yhdistysten rooli nousee esiin siinä, että niissä voidaan pitää silmät ja korvat auki ja kerätä tietoa myös hiljaisempien tarpeista.

Muistiyhdistys on tehnyt kyselyn asiakaskunnalleen koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Siinäkin nousi Huhtamäki-Kuoppalan mukaan esiin se, että ihmiset ihmiset haluavat nähdä toisiaan nimenomaan kasvotusten. Myös koronarajoitusten purkamista toivottiin.

–Toki on opittu käyttämään erilaisia etämahdollisuuksia, mutta tosiasia on vielä ainakin parikymmentä vuotta, että eivät kaikki niitä osaa käyttää. Ja vaikka olisi minkälainen atk-insinööri, niin kun hän eläköityy ja muistisairaus tulee, se vie mukanaan opitut taidot. Eli kyllä meillä pitää olla vaihtoehtoja, hän sanoi.

Evijärvelle ruusuja, Kauhavalle risuja

EVIJÄRVEN kunta sai illan aikana kiitosta siitä, että järjestöjen on helppo toimia siellä.

–Olemme paljon tekemisissä yhdistysten kanssa, ja ainakin aktiivisimmat ihmiset osaavat jo tulla tänne kunnantalolle. Yhteistyö on ollut mutkatonta, kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä sanoi.

Kauhava sen sijaan on kasvanut pinta-alaltaan niin suureksi, että tasapuolisuutta kaupunginosien välille peräänkuulutettiin.

–Kortesjärvellä on suljettu paljon tiloja, eikä oikein mitään ole saatu tilalle. Se on kipeä kysymys, kun eläkeläisiä on kokoontunut viikoittain 50–100 henkeä, mutta nyt heiltä on menneet kokoontumispaikat alta, tiivisti Aisaparin Päivi Kultalahti sen, mistä yhdessä ryhmässä oli keskusteltu. –Kaupunki ei myöskään tiedä yhdistysten toiminnasta. Yhteistyötä pitäisi lisätä siten, että taustatiedot ovat kunnossa, kun kaupunki tekee jotain päätöksiä.

SEKÄ Evijärven kunnanjohtaja Mikko Huhtala että Kaksineuvoisen johtaja Piia Kujala kiittelivät vuolaasti järjestöjen tekemää työtä yhteiskunnassa ja toivoivat, että hyvä yhteistyö jatkuu.

Huhtala totesi, että Evijärvellä järjestöt pyritään pitämään mukana sekä kunnan toiminnassa että sen suunnittelussa.

Kunta ja yhdistykset toteuttavat yhdessä esimerkiksi vuotuisen Evijärvi-viikon tai vuonna 2019 järjestetyn kansainvälisen työleirin kaltaisia tapahtumia. Järjestöjen edustajia on mukana myös kunnan päätöksenteossa aina strategian valmistelusta elinkeino-, lähiliikunta- ja kulttuurityöryhmiin ja vanhus- ja vammaisneuvostoon asti.

Kaksineuvoisen puolella esimerkiksi juuri päivitettyä ikäpoliittista strategiaa oli mukana tekemässä vanhusneuvoston ja Aijjoos-hankkeen väkeä, Kujala kertoi. Hänen mielestään järjestöillä on myös korona-aikaan ollut aktiivinen rooli kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Huhtalan mielestä järjestöt ovat Evijärven kunnalle suuri voimavara, tärkeä yhteistyökumppani ja suorastaan välttämättömyys. Hän pyrkii parhaansa mukaan luomaan niille toimintaedellytyksiä.

–On paljon asioita, jotka jäisivät totaalisesti tekemättä ilman niitä. Kunnalla ei ole resursseja, vaikka halua olisikin, mutta järjestöjen yhteistyöllä ja niiden kautta pystytään tarjoamaan kuntalaisten toivomia palveluita. Järjestöt ovat lähellä kuntalaisia, ja niillä on tieto siitä, millaisille asioille on tarvetta.                                                                                

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.