Hakola: Ongelmia on muuallakin kuin kellarissa

Arkistokuva teknisestä johtajasta Antti Hakolasta viime keväältä.
Kauhavan kaupungin tekninen johtaja Antti Hakola kommentoi tuoreeltaan RetiConin Timo Rengon mielipidekirjoitusta.

KORTESJÄRVEN koulun urakoitsija RetiConin insinööri Timo Renko kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että koulun sisäilmaongelmat olisi voitu välttää, jos kaupunki olisi tehnyt koululle perusteellisen kuntotutkimuksen ennen kuin koululla aloitettiin mittavat peruskorjaukset vuonna 2009. Sellainen tutkimus tehtiin vasta viime keväänä. Hän sanoo, että koulun sisäilmaongelmat ovat peräisin pääosin 1960-luvulla rakennetusta kellarikerroksesta.

Hän sanoo, että jo vuonna 2009 urakoitsija yhdessä opettajien kanssa esitti useita kertoja rakennustoimikunnalle huolensa kellaritilojen kosteusvaurioista. Heidän huomautuksensa eivät kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin. Asia tuotiin esiin uudelleen vuoden 2017 tehdyn koulun laajennuksen aikana, mutta silloinkin ilman toivottua tulosta.

Hän ehdottaa, että korjaamalla FCG:n tutkimusraportissa lueteltuja vikoja kaupunki voisi säästää jopa miljoonia euroja verrattuna uuden koulun rakentamiseen.

Hän kirjoittaa myös, että vuonna 2017 valmistuneeseen koulun laajennukseen on pidetty kohteen takuutarkastus. Takuutarkastuksessa ilmenneet virheet ja puutteet on korjattu, ja tilat ovat hänen mukaansa ”suunnitelmien mukaisessa kunnossa”.

Rengon mielestä kaupungin epäonnistuminen Kortesjärven koulun rakennusprojektissa on julkisuudessa kohdistunut kohtuuttomasti urakoitsijoihin.

–Urakoitsijat ovat toteuttaneet hankkeen tehtyjen suunnitelmien ja urakkasopimusten mukaisesti. Kaupunki, suunnitelmien tilaajana, on huonoilla lähtötiedolla sekä puutteellisilla suunnitelmilla osaltaan vastuussa hankkeen epäonnistumiseen, hän kirjoittaa.

KAUHAVAN kaupungin tekninen johtaja Antti Hakola vastasi mielipidekirjoitukseen tuoreeltaan Järviseudun Sanomien pyynnöstä.

–Meillä on tulossa ensi viikon tekniseen lautakuntaan kaksi oikaisuvaatimusta koskien RetiCon Oy:n vuoden 2017 urakan takuuajan vakuudella teetettyjä töitä, eli virheitä ja puutteita, jotka havaittiin takuuajan tarkastuksissa, ja joita urakoitsija ei vakuuden alkuperäisenä voimassaoloaikana tehnyt. Koska asian käsittely on kesken, en voi kommentoida kirjoitusta tältä osin.

Hakola kommentoi kuitenkin yleisellä tasolla Rengon kirjoituksessa esiin nostettuja asioita.

–Kirjoituksessa on huomioitu lähinnä kellarikerroksen ongelmat. Ongelmia ja korjattavia riskirakenteita löytyi runsaasti myös muista kerroksista, hän sanoo. –Rakennuksen peruskorjaaminen varmuudella terveelliseksi ja turvalliseksi edellyttäisi kaikkien riskirakenteiden poistamisen, jolloin peruskorjausaste nousee niin isoksi, että uuden rakentaminen on elinkaarikustannukset — sähkö, lämpö, huolto, tilatehokkuus ja niin edelleen — huomioiden edullisempaa.

Kuten Kauhavan koulukeskuksenkin kohdalla, kaupunki päätti, että uuden koulun rakentaminen on järkevintä.

–Kaupunginhallituksen nimeämä Kortesjärven koulukeskuksen rakennuttamistoimikunta suunnittelee kokonaisuutta ja tiedottaa asiasta, kun se on ajankohtaista. Lisäksi osa vuonna 2017 rakennetuista osista voidaan hyödyntää jatkossakin, jolla saadaan tasearvon alaskirjaukseen helpotusta.  

Hakola sanoo, että kellarikerroksen saneeraus vuonna 2009 ei olisi poistanut muiden kerrosten ongelmia — siitä huolimatta, että merkittävä määrä epäpuhtauksista on oletettavasti peräisin kellarista.

–Joka aikakaudella rakennuksia tutkitaan, suunnitellaan, rakennetaan ja saneerataan sen hetkisen tietämyksen ja rakennusnormien mukaan. Vuonna 2009 ei tehty nykyisen tasoisia rakennusteknisiä kuntotutkimuksia. Sisäilmaongelmia toki oli, mutta niiden syitä etsittiin silloin muualta ja ratkaisut niiden korjaamiseksi olivat erilaisia.

Hän myöntää, että Kortesjärven koulun kohdalla on tehty virheitä joka vuosikymmenellä, alkaen 1960-luvulta.

–Näin jälkikäteen on hyvin helppo todeta, mitä virheitä on tehty, ja ottaa niistä opikseen. Mennyttä se ei muuta, mutta seuraava rakennetaan paremmin, hän sanoo. –Olemme sitoutuneet kuivaketju10-toimintamalliin, jolla ehkäistään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennusprosessin vaiheissa ja koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.