KAUHAVAN kaupungin tekninen toimi on teettänyt Kortesjärven koulun sisäilmaongelmiin kiinteistön kuntotutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää rakennuksen riskirakenteiden kunto. Tutkimuksen on tehnyt FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Vaasasta. Tutkimus on tehty viime keväänä (5.2.–1.3.2019). Kauhavan kaupungin olisi pitänyt tehdä tutkimus kiinteistöstä jo ennen kyseisten mittavien peruskorjausten alkua 2009 eikä vasta peruskorjauksen valmistumisen jälkeen.
Tehdyn kuntotutkimuksen perusteella koulun sisäilmaongelmat johtuvat pääosin 1960-luvulla rakennetun koulun kellarikerroksesta. Vanhan koulun peruskorjaus toteutettiin 2009, kyseisessä peruskorjauksessa koko rakennus lukuun ottamatta kellaritiloja (ei kuulunut urakkaan) käytiin perusteellisesti läpi. Kyseisen peruskorjauksen aikana urakoitsija yhdessä opettajien kanssa esitti useita kertoja rakennustoimikunnalle huolensa kellaritilojen kosteusvaurioista. Urakoitsijan ja opettajien huomautukset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Asia tuotiin esiin uudelleen vuoden 2017 tehdyn koulun laajennuksen aikana ilman toivottua tulosta.
Tutkimusraportista todettua: ”Kellarin vanhassa lämmönjakohuoneessa kosteustekninen tilanne on huono. Tilassa oleviin monttuihin ja vanhaan savukanavaan nousee ajoittain vesi. Tiilimuurausta pitkin vesi nousee kapillaarisesti todella korkealle. Mikrobianalyysin mukaan B-osan kaksoisbetonilattian toja-levyeristeet ovat mikrobivaurioituneet”. Toimenpide-ehdotukset: ”Kellarin tilanteen vuoksi kellari on ehdottomasti pidettävä alipaineisena yläpuolisiin tiloihin nähden. Seinärakenteiden purku niiltä osin, missä on mineraalivillaeriste välissä. Ilmayhteys tulisi katkaista pilareiden takana olevasta eristetilasta yläpuolisiin tiloihin. Kellarin yläpuolisen betoniholvin läpivientien tiivistäminen”.
Kuntotutkimuksen yhteydessä tehdyistä rakennusmateriaalinäytteistä todetaan mm. seuraavaa: ”Tulosten perusteella suurin osa 60-luvun rakenteista otetuista näytteistä on mikrobivaurioituneita. Rakennuksessa 60-luvulla käytetyt tojalevyeristeet ovat vaurioituneet niin kellarissa kuin välipohjarakenteissa ja maanvastaisessa lattiarakenteessa”.
KOULURAKENNUKSESSA on yhteensä 10 erillistä ilmanvaihtokonetta, joilla on omat palvelualueensa. Haasteena on saada nämä 10 kappaletta IV-koneita toimimaan keskenään, kun kyseessä on tiloja usean eri IV-koneen palvelualueella. Raportissa esitetään kokonaisvaltaista ilmanvaihtojärjestelmien tarkastusta ja säätämistä.
Koulurakennuksen ilmanvaihdosta todettiin muun muassa seuraavaa: ”B-osan vanhalta puolelta otettiin yhteensä 2 kpl pölynkoostumusnäytettä, 1 kpl IV-tuloilmakanavista ja 1 kpl pinnoilta. Pinnat: Tavanomaista huonepölyä runsaasti, IV-tuloilmassa karkeaa ulkoilmapölyä runsaasti. Johtopäätökset: IV-tuloilmakanavat ovat likaiset. Ne tulisi nuohota ja vaihtaa suodattimet. Lisäksi teollisia mineraalikuituja oli IV-tulokanavissa paljon. B-osan puolelta kellarin porraskäytävän sulkeminen 1. kerroksen kohdalta porraskäytävään rakennetavan sulkuhuoneen avulla, kellari on pidettävä jatkuvasti alipaineisena yläpuolisiin tiloihin nähden”.
Raportissa todettiin myös, että 2009 peruskorjatussa osassa ei ehdotettu mitään toimenpiteitä yläpohja- ja vesikattorakenteisiin, lattiapintoihin, sisäkattopintoihin eikä seinäpintoihin. Toimenpide-ehdotukset koskivat ainoastaan kellarikerrosta.
KOULURAKENNUKSEN purku ja kiinteistön arvon alaskirjaus johtuu yksiselitteisesti vuonna 2009 tehdyn suunnittelutyön lähtötietojen huonosta kartoituksesta, joista keskeisimpänä työkaluna olisi ollut vuonna 2019 tehty FCG:n kaltainen kuntotutkimus. Tehdyn raportin perusteella voidaan yksiselitteisesti päätellä, että suurin ongelma on kellaritilassa, joka on alkuperäisessä 1960 kuosissa. Olisiko syytä tehdä raportissa esitetyistä toimenpiteistä korjauskustannusarvio? Näin voisi verrata rakennuksen purkukustannuksia, taseen alaskirjausta ja uudisrakentamisesta aiheutuneita kustannuksia korjausrakentamiskustannuksiin. Säästöä voisi kuvitella löytyvän muutaman miljoonan uudisrakentamiseen verrattuna.
Vuonna 2017 valmistuneeseen koulun laajennukseen on pidetty kohteen takuutarkastus. Tässä takuutarkastuksessa ilmenneet virheet ja puutteet on korjattu ja tilat ovat suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Kauhavan kaupungin epäonnistuminen Kortesjärven koulun rakennusprojektissa on julkisuudessa kohdistunut kohtuuttomasti kohteen urakoitsijoihin. Urakoitsijat ovat toteuttaneet hankkeen tehtyjen suunnitelmien ja urakkasopimusten mukaisesti. Kaupunki, suunnitelmien tilaajana, on huonoilla lähtötiedolla sekä puutteellisilla suunnitelmilla osaltaan vastuussa hankkeen epäonnistumiseen.
