Erkki Luoma-ahon uudessa runokirjassa seikkaillaan kolmella eri mantereella

Vimpelin kirjasto onnitteli Erkki Luoma-ahoa kirjan julkaisun johdosta kukkakimpulla. Kuvassa Erkki Luoma-aho ja kukat kirjaston henkilökunnan puolesta ojentanut Salme Männikkö.

Julkaistu:

Kategoria:

,

Aihe:

Luoma-aho kertoo päässeensä ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta vuonna 1966. Sen jälkeen hän on käynyt Vimpelissä satunnaisesti. 

–Joka vuosi olen ainakin pyrkinyt käymään, Luoma-aho kertoo.

Runoilijaksi Luoma-aho kertoo ryhtyneensä vanhoilla päivillään. Hänen uusin teoksensa on runoteos, jossa seikkaillaan eri puolilla maailmaa: Suomessa, Ruotsissa, Delawaren osavaltiossa Yhdysvalloissa sekä Guineanlahden rannikolla Afrikassa. Kirjassa vieraillaan myös Vimpelissä.

 –Yleensä runokirjat ovat pieniä, mutta oma kirjani ei ole mikään pieni, vaan siinä on melkein 300 sivua, Luoma-aho kertoo nauraen.

Kirjan runot on kirjoitettu seitsentavuisena, ei kahdeksantavuisena, kuten esimerkiksi Kalevala.

–Tämä on luettava, ei laulettava, Luoma-aho selventää tavuvalintaa.

TARINA alkaa Etelä-Savosta, nuijasodan ajasta 1500-luvun lopulta. Kirjan päähenkilöinä ovat aluksi Lauri ja Anders, serkukset, jotka ovat renkeinä Savilahden pappilassa ja joutuvat lähtemään pakoon alati huonommiksi muuttuvia olojaan. Runokirjassa seurataan heidän sukunsa vaiheita.

Luoma-aho esittelee tietokoneen ruudulta kartalta paikkoja, joissa hän on vieraillut ja joihin kirjan tapahtumat sijoittuivat. Matkoilta on esiteltävänä paljon kuva- ja videomateriaalia. Luoma-aholla onkin heinäkuun loppupuolelle asti Vimpelin kirjastossa esillä myös valokuvanäyttely, joka kantaa samaa nimeä kuin uusi kirja.

AFRIKKALAISEEN kulttuuriin Luoma-aho sai mahdollisuuden tutustua saadessaan stipendin suomalais-afrikkalaiseen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Villa Karoon, joka sijaitsee Grand-Popon kaupungissa Beninissä. 

Afrikassa Luoma-aho tutustui esimerkiksi Afrikan voodoo-uskontoon sekä orjakaupan historiaan. Siihen liittyen hän vieraili muun muassa ruotsalaisten perustamassa orjakaupan museossa. Mieleen jäi myös Afrikan luonto:

–Rantaan löi jatkuvasti aallokko, joka ei tyyntynyt koskaan. Kohina oli mahdoton, se tuli melkein uniin asti, Luoma-aho kuvailee.

Turisti, jolla oli kamera kaulassaan kuvasi Afrikassa paikallisten mukaan maailman muistia: valokuviin tallentuu ihmisen historia.

–Kirjasto on samanlainen siinä mielessä, Luoma-aho pohtii, sinnekin on tallennettu nykyhetkeä, menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Kirjoja kalliomaalauksista

Seuraavana päivänä Erkki Luoma-aho oli esittelemässä ja myymässä uusimman teoksensa lisäksi myös muita teoksiaan Vipinämarkkioilla. Luoma-aho on ennen runokirjaa tehnyt esimerkiksi useita kalliomaalauksia ja -piirroksia käsitteleviä teoksia. Kirjoissa on Luoma-ahon itsensä ottamia valokuvia maalauksista sekä hänen niihin kirjoittamiaan kuvauksia.

 –Jotkut ovat ihan omiakin tulkintojani siitä, mitä piirrokset voisivat tarkoittaa, Luoma-aho kertoo.

Kiven muisti – jäljet kalliossa -teoksessa on kuvattu sata kalliomaalausta ja piirrosta aikajärjestyksessä. Saharan Stone Annals -teos, vapaasti suomennettuna Saharan kiviaikakirjat -vihkonen on puolestaan itse asiassa teosopas Luoma-ahon taidenäyttelyyn.

–Minulla oli kivimaalauksia käsittelevä valokuvanäyttely Vanhan ylioppilastalon kahvilassa Helsingissä, Luoma-aho kertoo.

Kalliomaalauksia Luoma-aho on kuvannut esimerkiksi Algeriassa Saharan autiomaassa sekä Libyassa. 

–Olen käynyt kuvaamassa luolamaalauksia Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa, Luoma-aho luettelee, 

–Amerikka on vielä siltä osin valloittamatta.

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.