Rehtori Sankelo: ”Meidän on ajateltava, että parempaa kohti ollaan menossa”

Koska LSK:lla ei ole koulunkelloja, opettaja Tapio Pihlajaniemi kutsui linnarakennuksen sisäpihalla välitunnilla olleita yläkoulun oppilaita oppitunnille.
Kortesjärven ala- ja yläkoulu ovat olleet väistössä lentosotakoululla huhtikuun lopusta. Rehtori Anne Sankelo yrittää pysyä positiivisena.

KESKIVIIKKONA kello yhdentoista jälkeen alakoululaiset ovat kokoontuneet välitunnille isolle nurmikentälle lentosotakoulun kampuksen keskelle. Koulun kelloja ei ole, joten kun välitunti on ohi, opettajat viheltävät sen merkiksi pilliin. Lapset hajaantuvat kukin omiin luokkiinsa, jotka sijaitsevat hajallaan lentosotakoulun eri rakennuksissa.

Kortesjärven ala- ja yläkoulu ovat olleet väistössä lentosotakoululla huhtikuun lopusta. Rehtori Anne Sankelo yrittää olla positiivinen.

–Ei oikein ole vaihtoehtoja, hän sanoo.

Hän nimeää moni asioita, jotka ovat lentosotakoululla hyvin: alue on siisti, tietokoneet ja tekniikka on saatu viimein toimimaan, ruokailu toimi sujuvasti kahta jakelulinjaa pitkin ja kampusnaapurien eli hotellin, Aisaparin, kansalaisopiston ja yritysten väki on suhtautunut tulokkaisiin myötämielisesti. Kaupunki on jopa rakentanut sotilaskotirakennukseen uuden kotitalousluokan, joka otettiin käyttöön haastattelupäivänä.

–Oppilaat ja henkilökunta ovat käyneet läpi niin monta evakkoa, että se yhdistää meitä.

SAMALLA sopeutuminen ja uuden opettelu on ollut rankkaa. Osalle yhdeksäsluokkalaisista muutto on jo viides, ja Sankelo kertoo, että evakko on vienyt voimia kaikilta muiltakin.

–Mutta vähitellen normaali arki rupeaa pyörimään, kun löydetään tapoja mennä eteenpäin, ja lopulta se helpottaa. Mielestäni oppilaat ovat jaksaneet yllättävän hyvin.

Kun rehtori sai kaupungilta tiedon muutosta lentosotakoululle, hänelle jäi neljä arkipäivää aikaa piirtää luokkien paikat, laskea koulunkäynnin aikataulut ja suunnitella turvallisuuskysymykset. Esikoulu jouduttiin suosiolla sijoittamaan Kortesjärven entiseen valtuustosaliin.

–Tämä muutto tuli kyllä melkoisen haastavaan ajankohtaan. Lähes koko lukuvuosi on takana, ja se alkaa jo painaa kaikilla jaloissa. Loppukeväällä kouluissa on aina muutenkin kiire, Sankelo sanoo. –Loppukevään työt on kuitenkin saatava tehtyä täälläkin. Ei ole vaihtoehtoja, sillä lukuvuositodistukset pitää jakaa ja yhdeksäsluokkalaisilla on jatko-opinnot edessä.

Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset ovat käyneet normaalisti luokkaretkillään Ähtärissä ja Helsingissä. Sankelo kertoo, että aiempienkin evakkojen aikana Kortesjärven koululaisilta ei ole koskaan jäänyt tekemättä mitään, mitä lukuvuoden työsuunnitelmaan on kirjattu.

–Normaalien rutiinien pyöriminen merkitsee lapsillekin turvaa. Tosin vappunaamiaiset meiltä jäivät väliin, koska ne oli suunniteltu Kauhavalle muuttoa seuraavalle päivälle, hän lisää naurahtaen.

ETUKÄTEEN pelättiin, että koulupäivät jäävät tyngiksi, koska voimassaolevat koulukuljetukset jatkuvat normaalisti ja siirtymiset Kauhavalta ja takaisin sisältyvät kouluaikaan. Sankelo kuitenkin kertoo, että pelivaraa on antanut oppituntien pitäminen yhteen ja esimerkiksi sotilaskodin erittäin sujuva ruokailu.

–4.–6.-luokkalaisille saadaan niin sanottuina kello viidentoista koulupäivinä pidettyä normaali määrä oppitunteja, ja muiden kohdalla puhutaan noin kahdenkymmenen minuutin lyhennyksistä.

SANKELOSTA on ollut mukavaa huomata, että ihmiset ovat ymmärtäneet heidän ongelmansa ja yrittäneet auttaa.

–Vanhainkoti ilmoitti heti, että Kortesjärven valtuustosalissa väistössä olevat eskarit pääsevät ilman muuta heille syömään. Ja kun soitin hätä kädessä seurakunnalle, että yseille pitäisi järjestää kevätjuhla, he vastasivat, että totta kai pääsette kirkkoon.

Viimeisiä kouluviikkoja on kevennetty vierailemalla esimerkiksi maatilalla, elokuvissa ja luonnossa.

Lukuvuosi päättyy 1. kesäkuuta, ja oppilaat pääsevät hengähtämään kesäloman ajaksi. Rehtorin työ jatkuu vielä pitkään kesälläkin, koska edessä on seuraavan lukuvuoden suunnittelu.

–Se on haastavaa, kun en edes tiedä, missä olemme syksyllä.

Sankelo yrittää kuitenkin pysyä positiivisena.

–Meillä oli sairas koulu Kortesjärvellä, joten meidän on ajateltava, että parempaa kohti ollaan menossa, hän toteaa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.