PÄÄKIRJOITUS: Pelastusrengas muovimeren keskellä

Maailma on hukkumassa muoviroskaan. Tyynellä valtamerellä kiertää pienen saaren kokoinen jätelautta, ja näilläkin leveysasteilla muoviroskia näkee pitkin pituuksia ihan riittämiin.

Pelkästään tupakantumppeja kertyy luontoon vuosittain useita miljardeja, eivätkä ne häviä luonnosta koskaan. Sen sijaan ne hajoavat mikromuoveiksi. Muovin lisäksi tämä maailman yleisin roska sisältää myös myrkkyjä. Kun kala popsii tumpin, sen sisältämät myrkyt päätyvät suomalaistenkin ruokapöytään.

Maailman roskaongelmat saattavat Suomessa ja Järviseudulla tuntua kaukaisilta, mutta ne vaikuttavat täälläkin. Poden toisinaan maailmantuskaa, kun katso, millaisen määrän muovijätettä esimerkiksi työpaikkalounas synnyttää. Tyhjennän viikoittain aika monta rahkapurkkia, ja terveelliset vihanneksetkin pakataan pääsääntöisesti muovipusseihin. Aika usein kaupasta tulee ostettua muovipussi mukaan, kun hajamielisenä ihmisenä unohdan lähes aina ottaa pussin tai kangaskassin mukaani.

Terveellinen valmissalaatti on pakattu muovirasiaan, ja sisältä löytyy vielä muutama erikseen pakattu höyste, kuten salaatinkastike ja leipäkuutiot. Muoviset ruokailuvälineet on pakattu muovipussiin. Roskan määrä lounashetken jälkeen on suorastaan järkyttävä.

SOINI todistaa, että taistelu muoviroskaa vastaan ei tarvitse hillittömiä resursseja. Kunnan MuoviSampo-kampanjan ovat huomanneet muutkin, sillä Soini palkittiin Sitran järjestämässä Maapalloliigassa 5 000 euron rahapotilla.

Pullopanttijärjestelmästä innotuksensa saanut MuoviSampo rakentui kunnan oman Plastic coin -paikallisvaluutan ympärille. Aivan kuin panttipulloissakin, pieni rahallinen kannuste saa ihmiset kierrättämään muoviroskansa sen sijaan, että ne heitettäisiin sekajätteeseen.

MuoviSampo on ideana suorastaan nerokas. Se saisi laajentua kattamaan koko Suomen, sillä tällainen kierrätysratkaisu ei voi olla kovin raskas toteuttaa, jos pieni järviseutulainen kuntakin pystyy panemaan verkoston pystyyn.

KIERRÄTTÄMINEN on helppo nähdä tuulivoiman ja kasvisruoan tavoin viherpiipertäjien puuhasteluna, mutta kotiplaneettamme tulevaisuuden kannalta roskaamisen estäminen tai ainakin tuntuva vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Energiaa on tuotettava tulevaisuudessa siten, että ilmasto ei lämpene. Sama haaste koskee myös ruoantuotantoa. Ruokittavia suita on yhä enemmän ja sama meno jatkuu. Kun tämä porukka tavoittelee eurooppalaista keskiluokan elämäntapaa, rajalliset resurssimme eivät yksinkertaisesti tähän riitä.

Suomi on pieni maa, mutta täällä keksittyjä innovaatioita voidaan viedä maailmalle. Soinin kunnan kehittämä muovijätteen kierrätystapa on yksi pieni pala kestävän kehityksen palapelissä, mutta kuitenkin sellainen, että sen voi liittää osaksi isoa kokonaisuutta. Ei ole mitään syytä sille, miksi MuoviSampoa ei voisi siirtää Suomen – tai miksei koko maailman – tasolle.

Innovaatiot eivät katso kokoa tai sijaintia. Ne vaativat rohkeaa ajattelua ja kykyä nähdä jotain sellaista, mihin muut eivät ole kiinnittäneet huomiota.

Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli, Kauhava ja Alajärvi, minne voin tuoda rahkapurkkini ja jauhelihapakettini?

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.