Avoin kerho on edelleen henkireikä

Reetta Mannilalle ja Aunelle avoin kerho on ollut tärkeä. Mukana leikeissä myös Niklas (edessä).
Kolme vuosikymmentä sitten toimintansa aloittanut avoin kerho on säilyttänyt suosionsa. Muutamat niistä, jotka olivat paikalla ihan ensimmäisissä kerhoissa, ovat toiminnassa mukana edelleen.

Seurakunnan työntekijänä toiminut Annikki Mattila käynnisti avoimen päiväkerhon vuonna 1988 perhepäivähoitajien toivomuksista.

–Tällaisia avoimia päiväkerhoja käynnistettiin siihen aikaan. Vimpeli taisi olla ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä Järviseudulla.

Seurakunnan tiloja oli päivisin vapaina, eivätkä kaikki lapset päässeet päiväkerhoon. Esimerkiksi perhepäivähoitajille ei maksettu palkkaa siltä ajalta, kun heidän hoitolapsensa olivat seurakunnan kerhossa.

Ensimmäinen kerho pidettiin 14. huhtikuuta. Aluksi kerho järjestettiin joka toinen viikko. Mattila on iloinen sen pitäessä pintansa vuodesta toiseen. Parhaimmillaan kerhoon on osallistunut noin 80 lasta vanhempineen ja hoitajineen kerrallaan.

–Sillä on ollut valtava merkitys! Tällainen seurakunnan toiminta tuo perheitä lähemmäksi seurakuntaa. Toiminta on kehittynyt, lapsia on tullut lisää ja kerho pidetään nyt joka viikko.

Myös 20 vuotta avoimen kerhon vastaavana vetäjänä toiminut Marja-Leena Harinen pitää avoimen kerhon merkitystä sekä perheille että seurakunnalle suurena.

–On mukava, että lapsiperheet ovat löytäneet tiensä tänne. Monella paikkakunnalla kävijöitä on vähän, mutta täällä sulautuu massaan positiivisella tavalla. Ja yksi hyvä puoli on sekin, että samalla paikat tulevat tutuiksi lapsille ennen päiväkerhoikää, joten kerhoon on helpompi tulla. Viime vuoden aikana kastetuista puolet on käynyt avoimessa kerhossa tähän mennessä. Olen vienyt neuvolaan tietoa kerhosta ja pyytänyt vinkkaamaan, jos joku äiti potee kavereiden puutetta tai on vasta muuttanut tänne. Tämä on hyvä paikka tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin.

Reetta Mannila kertoi käyneensä neljävuotiaan Aune-tyttärensä kanssa avoimessa kerhossa usein ollessaan perhevapailla.

–Kun ei tuntenut paljon muita vanhempia, täällä on tutustunut moniin, joiden kanssa kyläillään vieläkin. Lapset tuntevat sitten toisensa hoitoon ja kerhoihin mennessä, Mannila kertoi.

Nyt he käyvät kerhossa silloin kun se sopii vuorotyöläisen viikkoon.

–Tämä on matalan kynnyksen paikka. Kaikki otetaan huomioon.

Kerhossa ei jäykistellä, vaan ohjelma on vapaata ja lapset saavat leikkiä ja touhuta omaan tahtiinsa.

Myös Aune kertoo tykkäävänsä kerhossa käymisestä. Äidin mukaan laulut, leikit ja ruokarukouskin ovat jääneet tälle mieleen.

 –Parasta on leikkiminen. Näen täällä kavereita, Aune kertoi.

Henkireikä

Vuonna 1990, kun avoin kerho täytti kaksi vuotta, Järviseudun Sanomien jutussa todettiin sen olevan henkireikä sekä perhepäivähoitajille että äideille.

–Kyllä se on henkireikä edelleen, totesi Marja-Leena Harinen ja samaa sanoi moni muukin paikalla olijoista.

Alajärven puolella nykyään asuva Hilkka Luoma-aho kävi tuolloin kerhossa nuorimpien lastensa, 1- ja 3-vuotiaiden kanssa.

–Pienet, jotka eivät vielä päässeet tavalliseen kerhoon tai kouluun, odottivat aina avointa kerhoa kovasti. Oli se itsellekin tärkeää päästä ihmisten ilmoille, kun tein silloin töitä kotoa käsin, muisteli Luoma-aho.

–Kerho vaikuttaa samanlaiselta vieläkin. On pieni hartaushetki. Väkeä taisi olla saman verran. Yllätyin siitä, miten paljon väkeä täällä nykyisinkin käy.

30-vuotista kerhoa juhlittiin

Avoimen kerhon juhlaa vietettiin torstaina seurakuntatalolla. Ovet avattiin tavalliseen tapaan kello 9.30. Mukaan oli kutsuttu muutama kunniavieras, jotka olivat mukana ensimmäisessä kerhossa silloin aikoinaan. Aloitustuokiossa Marja-Leena Harinen esitteli heidät kerholaisille.

Kerholaulu laulettiin Timo Turpelan johdolla:

–Avoimeen kerhoon tulla saa, nyt avoimeen kerhoon vaan… Avoimeen syliin tulla saa, nyt avoimeen syliin vaan, lauloivat kaikki yhdessä.

–Totesin vuonna 2013, että olisi kiva, kun kerholla olisi tunnuslaulu. Timo Turpela toteutti sen sitten, kertoi Harinen.

Kerho-pyhäkoulu pidettiin tuttuun tapaan vanhanaikaisen pyhäkoulutaulun kanssa. Lapset saivat leikkiä vapaasti ja kaikki seurustella toistensa kanssa. Tavallisesti kerhon aluksi tarjotaan kahvit, mutta nyt kahvi tarjoiltiin lopuksi, ruuan jälkeen.

Avoimessa kerhossa on aina paikalla kaksi seurakunnan työntekijää sekä keittiöllä kolmas, joka keittää kahvit sekä siivoaa jäljet. Tällä kertaa keittiöstä tarjottiin maukasta makaronilaatikkoa ja jälkiruoaksi lapset saivat jäätelöä sekä karamelleja. Lähtiessään lapset saivat valita koristeista mieleisensä ilmapallot mukaan.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.