Aisaparin alueesta yksi kuntakokonaisuus?

Näyttää siltä, että Alajärvi on onnistunut sössimään itsensä ulos yhtenä mahdollisena suurkuntakeskuksena, vaikka valtiojohto sitä jo ehti kaavaillakin luonnollisena jatkona Järvipohjanmaan yhteistoiminta-alueelle. Soinin irtautumisen ohella myös Lehtimäen alue lähtee hakemaan liittymistä johonkin Kuusiokuntaan Alajärvestä irtautuakseen.

Tämä merkinnee sitä, että Alajärvestä ei enää voi tulla jatkossa johtavaa kuntakeskusta. Sen olisi nyt viisainta nöyrtyä ja ryhtyä puuhaaman Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven kanssa yhteistyötä vanhan kunnon Järviseudun uudelleen yhtenäistämiseksi. Tuokaan alue ei yksin pitkässä juoksussa tulisi pärjäämään mutta tilanne olisi toinen, jos koko Järviseutu suuntautuisi yhteistyöhön Lapuan ja Kauhavan kanssa.
Ja kas kummaa, tuo aluekokonaisuushan olisi täsmälleen sama kuin nykyinen Aisaparin toiminta-alue. Jos ei onnistuttaisi tekemään koko alueesta peräti yhtä suurkuntaa, niin kysymykseen voisi tulla myös hyvin kiinteä, laaja kuntayhtymä, joka vuorenvarmasti saisi tuottaa jo sotepalvelunsakin itse.
Muutenkin Aisaparin kehittämisstrategia on jo luotu valmiiksi juuri tälle aluekokonaisuudelle, ja sille on jopa EU:n täysi siunaus. Tätä osoittaa uusi muhkea jättipotti, jonka avulla saataisiin paljon aikaan, jos koko alue muodostaisi yhden kunnan tai edes tuon kiinteän kuntayhtymän. Aisaparin mukana olo takaisi sen, että alueen kylät eivät kuolisi, kuten nyt on käynyt lyhyessä ajassa Lehtimäelle Alajärven itsekkään ahneuden alaisuudessa.
Nöyrtymistä ja hyväntahtoista alistumista tämä kysyisi eniten tietysti Alajärveltä ja Lapualta, joiden olisi annettava suosiolla alueen keskustaajaman virka Kauhavalle jo senkin takia, että mistään päin tätä mielekästä aluetta ei olisi ihan toivottoman pitkä matka pääkallonpaikalle, Kauhavalle.
Näyttää siltä, että Aisaparin merkitys alueen kehittämistyössä tulee kasvamaan tulevaisuudessa vielä entisestään. Kokeneena ja alueen jo hyvin tuntemana organisaationa se onnistuisi varmaan jopa organisoimaan kylien välisen yhteistyön, jossa nykyistä laajemmat ihmisjoukot saisivat osallistua konkreettisesti alueen kehittämistoimintaan nykyisen kuntien ja kuntapoliitikkojen kehitystoimintaa passivoittavan itsekkyyden ja toinen toisensa syyttelyn sijaan. Riitelyyn tuhlataan turhan paljon energiaa, jolla kehittämiseen suunnattuna saataisiin vielä paljon lisähyvää aikaan.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.