Pääsiäinen ja sitä edeltävät vapaapäivät

Svitlana Zubenko.
Svitlana Zubenko.
Svitlana Zubenko.
Svitlana Zubenko.

KERRON sinulle lapsuuden suosikkilomastani, pääsiäisestä ja sitä edeltävistä lomista. Vuonna 2024 ortodoksiset kristityt viettävät pääsiäistä 5. toukokuuta ja länsikristityt 31. maaliskuuta. Kristityt viettävät palmusunnuntaita eli Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin saapumispäivää viikkoa ennen pääsiäistä. Vastaavasti palmusunnuntai osuu juliaanisen kalenterin mukaan 28. huhtikuuta ja gregoriaanisen kalenterin mukaan 24. maaliskuuta. Palmusunnuntai aloittaa paaston viimeisen, intohimoisen viikon. Tänä päivänä Ukrainassa on tapana osallistua jumalanpalvelukseen ja pyhittää pajunoksia. Ne symboloivat palmunoksia, joilla Jeesusta tervehdittiin Jerusalemissa hänen ristiinnaulitsemisensa aattona.

Kerran isoäitini, joka palasi kirkosta palmusunnuntaina pyhillä pajunoksilla, ei mennyt taloon, vaan istutti heti useita oksia puutarhaan “jotta ne kasvaisivat Jumalan kunniaksi ja ihmisten hyödyksi”. Loput kannettiin kotiin ja asetettiin pyhien kuvien alle. He lyövät kevyesti pyhällä pajulla sanoen: “En lyö – paju lyö. On pääsiäisviikko ja punainen muna ei ole kaukana!” Uskottiin, että kirkossa pyhitetyillä pajunoksilla on suuri hengellinen voima, ja ne auttavat pääsemään eroon monista sairauksista. Uskottiin myös, että pajun oksat suojaavat taloa tulipaloilta ja tulvilta ja sen omistajia taudeilta, köyhyydeltä ja ongelmilta.

Yhdeksän kuukautta ennen joulua – 25. maaliskuuta – on Pyhän Jumalanäidin ilmestymispäivä. Tänä päivänä, isoäiti sanoi, arkkienkeli Gabriel toi Neitsyt Marialle hyvän uutisen, että hän pian synnyttäisi Jeesuksen. Yöllä pakkaset olivat lieviä, ja sinä päivänä isoisä päästi vapaaksi maatilan rakennusten ullakoilla talvehtivia kyyhkysiä. Kyyhkyset saattoivat lentää vapaasti, ja yöllä ne palasivat ullakolle. Hän sanoi myös, että sää on tänään sama kuin pääsiäisenä. Ja jos tänään sataa, se tuottaa hyvää ruista.

Pääsiäistä edeltävää torstaita kutsutaan puhtaaksi. Tänä päivänä talo siivottiin, kaikki pinnat pestiin ja talo koristeltiin kirjailtuilla pyyhkeillä.

Pääsiäisleipä on rituaalileivonnainen

Pääsiäiseksi Ukrainassa valmistetaan rituaalileivonnainen – pääsiäisleipä. Tämä suuri loma on alku luonnon kukoistamiselle, todelliselle keväälle. Joka vuosi tänä päivänä äiti ja isä vierailivat isovanhempien luona. Isoäiti odotti aina meitä ja valmisti aina jotain herkullista. Mutta herkullisimpia minulle olivat isoäitini pääsiäisIeivät, joita auttelin leipomaan. Leipä asetettiin pöydän keskelle brodeeratun pyyhkeen päälle.

Jotta taikinalle saadaan täyteläinen keltainen väri, tähän leipään lisätään enemmän munia – se symboloi aurinkoa. Ylhäältä se oli koristeltu lintu- ja kukkahahmoilla, jotka symboloivat kevättä ja hedelmällisyyttä. Leivän valmistuksen aikana isoäiti kielsi kävelemisen uunin lähellä, tuulettamasta huonetta, puhumasta äänekkäästi ja paiskamasta ovea – uskottiin, että taikina rakastaa hiljaisuutta ja rauhaa. Isoäidillä oli tapana sivellä taikinan pinta raa’alla munankeltuaisella. Ja paistamisen jälkeen kuuma leipä peitettiin varovasti vatkatulla munanvalkuaisella ja sokerilla. Hyvänä merkkinä pidettiin, jos taikina kohoaa korkealle ja paistuu tasaisesti – se merkitsee onnea ja hyvinvointia koko perheelle.

Munat symboloivat elämää

MUNAT ovat toinen pääsiäisen symboli. Maalatut ja maalatut munat symboloivat elämää, aurinkoa ja uudestisyntymistä. Ukrainassa munien ja pääsiäismunien värjäystaito on hyvin kehittynyt.

Itse pääsiäispäivänä keräsimme pääsiäisleivän ja munat koriin, peitimme ne brodeeratulla pyyhkeellä ja menimme koko perheenä kirkkoon. Sitten koko perhe istui kotona juhlapöytään. Jälkiruoaksi syötiin pääsiäisIeipää yrittäen olla päästämättä yhtään murua putoamaan.

Rakastan pääsiäistä, koska siihen aikaan kaikki sukulaiset saattoivat kokoontua suurena onnellisena perheenä ison pöydän ääreen, jossa oli kaikki perinteiset ruoat ja makeiset. Valitettavasti en voi enää koskaan kokoontua koko perheen kanssa pöytään, kuten lapsuudessa, mutta minulla on mahdollisuus viettää pääsiäistä, kuten viime vuonna, kaksi kertaa vuodessa: ensimmäisen kerran yhdessä Suomen kanssa, toisen kerran – yhdessä Ukrainan kanssa.    

 Svitlana Zubenko

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.