Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Asiakkaan luokse. Kuusi vuotta sitten Anni Puumala perusti Järviseudun Kotipalvelun. Syksyllä yritys tuo mahdollisuuden saada lääkäri kotikäynnille. Yrityksellä on asiat valmiina, mutta kotikäyntien toteutuminen edellyttää vielä valtakunnallisen Kanta-palvelun toimivuutta. Sen on luvattu toimivan syyskuun alussa. 

Meillä on sittenkin lääkäri!

Yrittäjä Anni Puumalan usean vuoden taustatyö helpottaa Vimpelissä, Lappajärvellä ja Alajärvellä asuvien lääkäritarvetta ja arkea: Puumalan yritys tuo lääkärin kotikäynnit kolmen kunnan asukkaiden ulottuville. Yrityksen lääkärinä aloittaa järviseutulaisten terveydestä pitkään huolehtinut, yleislääketieteen erikoislääkäri Leena Uusitalo. Ja heti alkuun lisää hyviä uutisia: lääkärin käynti varataan puhelimitse aivan tavallisella kännykällä soittamalla ja puhumalla ihmisen kanssa! Tämä ihminen on palvelun perustanut Järviseudun Kotipalvelun yrittäjä, lähihoitaja Puumala itse. Hän käy soittajan kanssa läpi, millaiseen vaivaan lääkäriä tarvitaan ja kysyy tarpeelliset taustatiedot. Näin siksi, että vaikka lääkärin käynnit ja hänen kirjoittamansa lähetteet ja muut pitää kirjata soittajan terveystietoihin, niin kutsuttuun Kanta-palveluun, Kotipalvelussa toimiva yrittäjä ei ...
,
Sheila

Amerikansuomalaista kulttuuriperintöä Evijärven Väinöntalolla

Juttu lyhyesti Neljännen polven amerikansuomalainen kanteleensoitta ja American-Scandinavian Foundationin stipendiaatti Sheila Coughlin vierailee Väinöntalolla sunnuntaina 23. elokuuta klo 13. Minnesotalainen Coughlin tutustuu kuuden viikon Suomen matkallaan kanteleensoiton eri tyyleihin ja runonlauluun, dokumentoiden projektin kulttuuriperinnön säilyttämistä ja välittämistä varten. Väinöntalolla kanteleen soiton lisäksi Coughlin kertoo evijärveläisistä sukujuuristaan ja kanteleen soiton opiskelusta. Amerikkalainen kanteleen soittaja Sheila Coughlin vierailee Evijärven Väinöntalolla sunnuntaina 23. elokuuta kello 13. Tunnin mittaisessa tuokiossa Minnesotasta kotoisin oleva Sheila kertoo evijärveläisistä sukujuuristaan, kanteleen soiton opiskelusta kotimaassaan ja Suomessa, ja soittaa tietenkin kannelta. Kuuden viikon mittaisella Suomen matkallaan, Sheila opiskelee kanteleen soittoa, lauluperinteitä ja kansanmusiikin käytäntöjä Itä- Etelä-, Keski- ja ...
,
Melanie Hoyt.

Melanie Hoyt Vedon sentteriksi

Naisten Korisliigakauteen valmistautuva Vimpelin Veto on tehnyt pelaajasopimuksen yhdysvaltalaispelaaja Melanie Hoytin kanssa. 23-vuotias Hoyt pelasi tänä kesänä Australiassa SW Slammersin joukkueessa tehoilla 16,6 pistettä ja 7,0 levypalloa ottelua kohden. 188-senttinen sentteri pelasi viime kaudella myös Saksassa Heidelbergin joukkueessa. Vedon päävalmentaja Juuso Sainio odottaa Hoytilta vahvaa sentteripeliä ja korintekovoimaa. –Melanie on monipuolinen korintekijä ja myös ensiluokkainen joukkuetoveri. Kaikkien käytyjen keskustelujemme pohjalta olemme todella tyytyväisiä saadessamme hänet Vimpelin Vedon paitaan, Sainio arvioi. ViVe tiedotus Lue myös
Empty medical office with desktop pc

Pääkirjoituksesta ja hyvinvointialueesta

Päätoimittaja Hannu F.E. Takala käsitteli STM:n ja Kelan hyvinvointialueille järjestämää kesäyllätystä pääkirjoituksessaan Järviseudun Sanomissa 22.7. Noin 100 miljoona euron kustannukset siirrettiin valtion yhdestä taskusta toiseen. Kyse on suhteellisen pienestä, mutta hoidollisesti merkittävästä osasta lääkkeitä. Nämä ovat pääasiassa ihon alle tai lihakseen pistettäviä, paljon muun muassa syövän hoidossa käytettäviä. Kun lääke kirjoitetaan reseptille, potilas noutaa sen apteekista ja joko pistää itse (on Kela korvattu) tai tuo lääkkeen terveydenhuollon ammattilaiselle pistettäväksi (ei ole Kela korvattu). Kelan tulkinta on, että toisen pistämänä hoidon kustannus kuuluu Hyvinvointialueelle. Kelan tulkinta on nykyisen lain mukainen, sitä ei vaan ole noudatettu. Miksihän? Päätoimittaja toi esiin vahvan huolen ...
DNA-testin tulos on yksiselitteinen eikä oleta mitään

DNA-tutkimus aukaisi sukututkimussolmun

Aloitin sukututkimuksen vuonna 1990 selvittelemällä esivanhempiani. Kipinän tutkimukseen sain, kun perimätiedon mukaan esivanhemmissani oli aikaisemminkin ollut Heikki-niminen mies. Heikki löytyi nopeasti ja hän oli Alajärven Sänkiaholta Pyhälahteen tullut vävy. Hänen isälinjansa sukujuuret juonsivat Ähtäriin ja tutkimus tökkäsi Ähtärin rippikirjan 1754–1773 sivulta löytyneeseen Jaakko Juhanpoika Källiin, joka rippikirjamerkinnän mukaan oli syntynyt 1714. Puolisoksi oli merkitty vuonna 1720 syntynyt Maria Klemetintytär. Koska Ähtärin varhaisemmat kirkonkirjat ovat tuhoutuneet, jäi Jaakon syntyperä vuosikymmeniksi selvittämättä. Asia vaivasi sen verran, että teetin juuri isälinjaa parhaiten selventävän BIG Y-700 -DNA-testin. Tuloksista selvisi, että muuan Uolevi Pölkki oli tehnyt saman testin ja hänellä ja minulla olisi yhteinen isälinjan ...
,
Hanna Leväniemi kertoo lomalla tekevänsä pihatöitä, keräävänsä sieniä ja lueskelevansa. Ammattikirjallisuuden ohella brittidekkarit kiinnostavat.

Geotieteet työllistävät arjessa – lomalla pitää päästä Vimpeliin

Vuoden alussa geofysiikasta tohtoriksi väitellyt Hanna Leväniemi asettuu kuvattavaksi Vimpelin talonsa rantaan, joka jatkuu horisontin reunasta toiseen. Lappajärvi lainehtii kesäisessä kauneudessaan ja lämmin kesätuuli liikuttaa rannan puita. Leväniemi sanoo ajautuneensa alalle. Lukiossa hän valitsi pitkän matematiikan ja fysiikan. Opintovaihtoehtoina olivat arkkitehtuuri tai tekniset alat. Hän pääsi Teknilliseen korkeakouluun eli nykyiseen Aalto-yliopistoon opiskelemaan kalliorakentamista. Parin vuoden jälkeen geofysiikka ja kivien ja maankamaran sekä sen fysikaalisten ominaisuuksien tutkiminen alkoi kiinnostaa enemmän. Geologian tutkimuskeskus, GTK, Espoossa on ollut Leväniemen työpaikka jo neljännesvuosisadan ajan. Sinä aikana hän on vaihtanut työtehtäviä viitisen kertaa. Tällä hetkellä Leväniemi toimii Mineraalitalouden ratkaisut-yksikön päällikkönä. –Uteliaisuus on ehkä avainsana työssäni. ...
, ,
Suomalaisen viinin päivä 15.8.

Nyt tapahtuu: Suomalaisen viinin päivää juhlitaan ensimmäistä kertaa – Punaisen Tuvan Viinitila mukana teemapäivässä

Suomessa vietetään lauantaina 15. elokuuta ensimmäistä kertaa Suomalaisen viinin päivää. Uuden teemapäivän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi kotimaista viininvalmistusta, suomalaisia viinitiloja ja pohjoisen luonnon raaka-aineista valmistettuja viinejä. Järviseudulla päivään osallistuu Punaisen Tuvan Viinitila Alajärveltä, joka on yksi Suomen 21 viinitilasta. Suomen viiniyrittäjät ry:n mukaan suomalaiset viinit eroavat perinteisistä viineistä ennen kaikkea raaka-aineidensa vuoksi. Viinit valmistetaan kotimaisista marjoista, kuten mustikasta, puolukasta, vadelmasta, lakasta ja herukoista, sekä puutarhojen hedelmistä ja kasviksista, kuten omenista, mansikoista ja raparperista. –Suomessa viini kasvaa metsässä ja puutarhoissa. Meidän viinimme kertovat arktisesta luonnosta, yöttömästä yöstä ja ainutlaatuisesta aromikkuudesta aivan samalla tavalla kuin rypäleviinit kertovat omasta maaperästään, Suomen viiniyrittäjät ry ...
August Eskelisen käsissä pölkystä muotoutui tuumiskeleva Alvar Aalto.

Alajärven pitopäivillä veisteltiin puutaidetta

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna sahattiin parimetrisistä kuusipölleistä taidetta. Ravintola Alvariinin nurmialue täyttyi moottorisahanlastuista ja ilmassa oli moottorisahan pärinää. Pöllejä sahailtiin kuuden moottorisahataiteilijan voimin lauantaina sekä sunnuntaina. Kilpailussa yleisö pääsi seuraamaan lähietäisyydeltä, kuinka tukit muuttuivat veistäjien käsissä eläinhahmoiksi, taideteoksiksi ja mielikuvituksen tuotteiksi. Lauantain kilpailupäivän teemana olivat Alvar Aalto ja luonto, kun taas sunnuntain pikakilpailussa veistäjät saivat toteuttaa itse valitsemiaan aiheita. Kutsukilpailuun osallistui kuusi kokenutta veistäjää: Riku Elomaa Laukaasta, August Eskelinen Lappeenrannasta, Jari Kuokkanen Iisalmesta, Toni Lindroos Sastamalasta, Eetu Mäki Turusta sekä Timo Nevalainen Outokummusta. Kilpailijoita yhdistää pitkä kokemus moottorisahaveistosta, mutta tyylit vaihtelevat villieläinaiheista ihmishahmoihin ja modernimpaan taideilmaisuun. Alajärvelle teema sopi luontevasti, lauantain ...
,
Lavastusten teko vaatii vapaaehtoisten panostusta. Kuvassa Johanna Rintala, Elina Autio, Päivi Kumpula, Neea Rintala ja Laura Jokinen. 

Nuorisoseuratoiminta yhdistää nykypäivän podcast-kulttuurin menneiden sukupolvien yhdessä tekemisen ketjuun

Kortesjärven Ylikylän nuorisoseuralla on kokoonnuttu heinäkuun ajan kökkäkeskiviikkoihin, jossa talon kunnostustyöt ja kulttuuri ovat kulkeneet käsi kädessä. Kävin tutustumassa toimintaan viimeisellä kokoontumiskerralla 29. heinäkuuta. Ruokailu- ja kokoontumistilassa Jarmo Kumpula kiipeää tuolille maalaamaan kattoa. Salissa joukko naisia on kerääntynyt pöydän ympärille askartelemaan lavasteita. Syyskuussa ensi-iltansa saavaan Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin -näytelmään tarvitaan neljä kirjahyllyä, mikä tarkoittaa yhteensä noin 800 kirjanselkämyksen valmistamista vapaaehtoisten voimin. –Aluksi oli usko koetuksella. Tämä on suuritöisin lavastus, mitä on pitkään aikaan tehty, eikä kirjahyllyn lavastamiseen löytynyt ohjeita, kertoo hallituksen puheenjohtaja Joonas Autio. Kirjanselkämyksien näpertämistä Johanna Rintala, Elina Autio, Päivi Kumpula, Neea Rintala ja Laura Jokinen kuvailevat ...
,
Img01188

Elävää Järviseutua digikuvina 122.

Ohjastaja Tuomas pakkanen tuulettaa viimeisen osalähdön jälkeen.

Paalijärven Akvarelli ravasi kuningatarkisan kolmanneksi

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna alajärveläiset Henna ja Markku Latvala juhlivat elämänsä suurinta ravisaavutusta. Heidän omakasvattitammansa Akvarelli sijoittui Teivon Kuninkuusravien kuningatarkisassa kolmanneksi ja voitti sunnuntain päätösmatkan. –Jo pääsy kuningatarkisaan oli iso saavutus, Markku Latvala kertaa. –Siitäkin uskalsi alkuvuodesta vain haaveilla. Pisteitä kuningatarkisaan kerättiin kevään ja kesän mittaan “Kohti Kuninkuusraveja”-lähdöissä, joiden myötä paikka vuoden tärkeimmässä kisassa aukeni 12 Suomen nopeimmalle suomenhevostammalle. Lauantaina Akvarelli nosti itsensä kisan kärkikolmikkoon ravaamalla 2100 metrin matkalla kolmanneksi. Sunnuntain 1609 metrillä tamma ei ihan yltänyt kolmen parhaan joukkoon, mutta säilytti kolmannen sijansa kokonaiskisassa. Huippuhetkiä elettiin kilpailun viimeisessä lähdössä, kun koko muu tammojen eliitti joutui pisimmällä matkalla taipumaan Akvarellin taakse. ...
,
Pinja Arovainio on kärkenä mennyt koko kauden luotettavasti kentälle juoksemaan.

Lavettarien pelit päättyvät runkosarjaan

Lavepesis – Puhti 0–2 (4–5, 3–5) Kuusankosken Puhti osoittautui liian kovaksi palaksi Lavepesikselle. Ottelu oli tärkeä molemmille joukkueille pudotuspelejä ajatellen. Vieraat hallitsivat paineet paremmin, veivät kolme pistettä Kymenlaaksoon ja säilyttivät mahdollisuutensa etelälohkon voittoon. Lavettarille tappio tiesi lohkon viidettä sijaa. Se merkitsee pelien päättymistä keskiviikon Ylivieskan reissuun. Ottelu alkoi tasaisena, mutta sitten kotijoukkueen ulkopelivirheiden myötä Kuusankoski pääsi niskan päälle. Sen hyvät välilyönnit upposivat kenttään vastustamattomasti. Juulia Pasasen johdolla se kotiutti viisi kertaa kahdessa vuorossa, ennen kuin Lavepesis heräsi. Vieraiden harhaheiton avustaman avausjuoksun jälkeen Jonna Ikola ja Aino Kesti onnistuivat kotiutuksissa. Hyvin alkanut takaa-ajo tyrehtyi kuitenkin liian helposti, eikä Aada Niskasen päätösvuoron ...
Äidin mukaan Elsan kanssa on harjoiteltu koulua varten paikoillaan istumista. –Uskon, että oppiminen sujuu hyvin, mutta työrauhan antaminen voi olla haastavampaa, kunnes oppii koulun säännöt. Samoin voi olla vaikea muistaa lopettaa leikit, kun tullaan tunnille, hän arvelee.

”Eskari ja ekaluokka menevät samassa rytmissä” – tutut tilat ja kaverit helpottavat Elsan koulun aloitusta

Elsa Sarkaranta on yksi tämän syksyn uusista ekaluokkalaisista. Hän aloittaa koulutaipaleensa Kortesjärven yhtenäiskoulussa 12. elokuuta esikoulusta tutun lapsiryhmän kanssa. Elsa kertoo koulun alkamiseen liittyvistä tunteista ja odotuksista: –Jännittävältä ja kivalta tuntuu. Odotan eniten läksyjä ja että näen useammin kavereita. Harjoittelen lukemista tavukirjoista, aika hyvin jo osaan. Isoja kirjaimia on helpompi lukea. Koulussa haluaisin oppia kirjoittamaan paremmin. Joskus, kun on tylsää automatkoilla, lasken sormia ja kirjoittelen numeroita paperille. Elsa kertoo, ettei nelosluokalle menevä isoveli Väinö ole kertonut koulusta mitään. Äiti Anna Sarkaranta lisää, että isoveljen kautta koulun tilat ovat kuitenkin tulleet tutuiksi myös pikkusiskolle. Kouluun valmistautuminen pitää tietenkin sisällään myös tarpeellisten ...
,
Fatbagbike Golf Triathlon MM-kilpailu 2026

Lappajärvellä kilpailtiin maailmanmestaruudesta– Golfin uusi kilpailumuoto haastaa kuntoa, ja sopii hätäisille

Juttu lyhyesti Lappajärvellä järjestettiin 2. elokuuta historian ensimmäinen Fatbagbike Golf Triathlonin MM-kilpailu, jossa yhdistyivät speedgolf, uinti ja sähköpyöräily. Kilpailun voitti Toni Keskinen. Tapahtuman taustalla on raumalaisen perheyrityksen kehittämä Fatbagbike-pyörä, jolle yritys hakee maailmanlaajuista patenttia. Tapahtuman järjestäjät suunnittelevat ensi vuodelle kilpailuun myös kuntosarjaa. Lappajärvellä pelattiin laatuaan maailman ensimmäinen Fatbagbike Golf Triathlon maailmanmestaruuskilpailu 2. elokuuta. Järviseudun Golfin ja Fatbagbiken järjestämä kilpailu pelattiin speedgolfin sääntöjen mukaan, missä tulos muodostuu pelaajan kierrokseen kuluneiden minuuttien ja käytettyjen lyöntien määrän summasta. –Yksi lyönti on yksi minuutti lisää kokonaisaikaan. Tämä on todella vauhdikas ja kilpailullinen pelimuoto. Tässä yhdistyy triathlonin elementit golfin kanssa. Etuysi pelataan juosten, sen jälkeen ...
Särkiniemen autourheilurata valmistautuu historiansa suurimpaan tapahtumaan. Tarja Laurila ja Hannu Kangas kertovat, että talkootyöllä rakennetaan puitteita ensi kesän jokamiesluokan SM-kilpailulle.

Särkiniemen historian suurin moottoriurheilutapahtuma rakentuu talkoilla

Kaivinkoneet liikkuvat, vasarat paukkuvat ja talkoolaiset työskentelevät Lappajärven Särkiniemen autourheiluradalla. Monella vapaaehtoisella kesälomapäivä kuluu talkoissa, sillä radalla järjestetään ensi heinäkuussa ensimmäistä kertaa jokamiesluokan yleisen sarjan SM-kilpailu. Edessä on Lappajärven Urheiluautoilijoiden historian suurin järjestelyurakka. Talkoisiin osallistuu kerrallaan noin 20 vapaaehtoista. Talkootyön tulokset näkyvät jo radalla, jota valmistellaan heinäkuun 2027 suurkilpailua varten. Seuran varapuheenjohtaja Hannu Kangas kertoo, että SM-kilpailun saaminen Lappajärvelle on vuosien työn tulos. –Olemme kehittäneet tätä aluetta määrätietoisesti kymmenien vuosien ajan Olemme järjestäneet onnistuneita kilpailuja, ja niiden kautta olemme ansainneet maineen luotettavana järjestäjänä. Sen ansiosta meille myönnettiin ensi kesän SM-kilpailu. Heinäkuun 2027 alussa ajettava kilpailu on seuralle historiallinen. Yleisöä odotetaan ...
,
Edellinen 1…2425262728…1 036 Seuraava
1…2425262728…1 036
Uutisarkistoon