Vaihda salasana Kirjaudu

Kesätyö museossa innosti museologian opintojen pariin

Lasse Pippola viihtyy Katajalahden kalasataman maisemissa. –Tämä on minulle jo nuoruudestani tärkeä paikka, jonne usein enduroajeluillani poikkean.
Lasse Pippola viihtyy Katajalahden kalasataman maisemissa. –Tämä on minulle jo nuoruudestani tärkeä paikka, jonne usein enduroajeluillani poikkean.
Lasse Pippola viihtyy Katajalahden kalasataman maisemissa. –Tämä on minulle jo nuoruudestani tärkeä paikka, jonne usein enduroajeluillani poikkean.
Lasse Pippola viihtyy Katajalahden kalasataman maisemissa. –Tämä on minulle jo nuoruudestani tärkeä paikka, jonne usein enduroajeluillani poikkean.
Tämä juttu löytyy myös
17.6.2026
osta
Lukuaika:
2–3 minuuttia

Juttu lyhyesti

Lasse Pippola on koulutukseltaan historian opettaja. Viime talvena hän opiskeli itselleen avoimessa yliopistossa museoamanuenssin pätevyyden. Historia alkoi kiinnostaa jo yläkouluaikana.

Elämää rikastuttava kokemus. Näin kuvailee vimpeliläinen Lasse Pippola toukokuussa valmistunutta museologian opintokokonaisuutta, jonka hän suoritti Turun avoimessa yliopistossa ja sai museoamanuenssin pätevyyden.

Opintoihin häntä innoitti viime vuoden kesätyö Suomen Jääkärimuseolla Kortesjärvellä. Siellä historianopettaja oli elementissään.

–Se oli paras kesätyö ikinä: opin tuntemaan Kauhavaa ja Kortesjärveä, sain kertoa tarinoita ja olla ihmisten parissa, hyödyntää kielitaitoa ja osaamistani. Museotyö monine askareineen tuli tutuksi.

Museoamanuenssin tehtäviin kuuluvat muun muassa asiantuntijatyö, näyttelyiden suunnittelu, opastukset ja tutkimustehtävät. Opintojakso antoi valmiudet tuntea museoiden erilaiset viestinnälliset ja pedagogiset menetelmät ja käsityksen eri vastuualoja edustavista museoista oppimisen, kasvatuksen, identiteettityön ja viihtymisen välineenä.

Kurssi suoritettiin digitaalisena oppimispäiväkirjana, pod castina, luentotallenteiden, kirjallisuuden ja museovierailujen pohjalta. Lisäksi kurssiin kuuluivat Zoom-tapaamiset, väliraportti, oman kurssityön esittely Moodlessa ja vertaispalautteen antaminen.

–Opetus- ja museotyöstä ja pienestä radiotyökokemuksesta olikin varsin paljon hyötyä, näkee Pippola. –Aikoinaan oma kiinnostukseni historiaan lähti vanhoista Ruotsin äyreistä, joita tutkin 15-vuotiaana.

–Kurssilla oli monen eri alan ammattilaisia. Museo-opinnot olivat hyvää täydennyskoulutusta historia- ja kulttuuri-ihmiselle. Monia omassa aineenopettajakoulutuksessani olleita oppiaineita liittyi museologiaan: elämänkatsomustiedon etiikka, tiedon filosofia, kulttuuriantropologia ja arvot.

–Itselleni uusi, myös mielenkiintoisin ja vaativin, oli dokumentointikurssi. Sattumalta olin tehnyt Järviseudun Sanomiin jutut kahdesta vanhasta myllystä; siinä yhteydessä kävin ottamassa kuvat niistä ja tekemässä pohjapiirroksen. Esineluokitus- ja merkitysanalyysitehtävä oli täysin uutta asiaa, ja se vaati tarkkuutta ja Finnan käyttöä.

Museologia on Pippolan mukaan moni- ja poikkitieteellinen ala, asioita pitää osata yhdistellä ja tutkimustyö on keskeistä.

–Kaiken kaikkiaan opinnot olivat melko vaativat, ainakin näin 25 vuoden opiskelutauon jälkeen.

Pippola suosittelee museologian opintoja elämänkatsomustietoa, historiaa ja kulttuuria opettaville sekä sukututkimuksesta, taidehistoriasta ja arkeologiasta kiinnostuneille.

Uutta elämää Suksitehdasmuseolle?

Opinnäytetyönä Pippola teki Suksitehdasmuseon kehittämissuunnitelman, museopedagogisesta aiheesta keskittyen työpajaan osana urasuunnittelun ohjausta 9-luokkalaisille nivelvaiheessa.

–Se on museona jäänyt paitsioon, ja näen, että siihen tulisi satsata. Pienet museot ovat uhanalaisia. Suksitehdasmuseolla tuodaan esiin perinteisiä käsityötaitoja: tehtaan työntekijät valmistivat itse työkalut tehtaalle, myös koneita, joilla suksia sitten valmistettiin. Osaaminen ja sen historiallinen arvo sekä merkitys vaikuttavat myös paikalliseen identiteettiin. Museolta on moni harrastaja eri puolilta Suomea käynyt katsomassa oppia ja vinkkiä.

Pippola esittää suunnitelmassaan, että museolla voitaisiin järjestää työpajatoimintaa nuorille ja ”hiljaisen tiedon” siirtämistä.

–Työpajat on todettu merkittäväksi keinoksi ehkäistä syrjäytymistä ja välittää hiljaista tietoa. Museopedagogiikkaa voisi toteuttaa yhdessä oppilaitoksen kanssa.

Suksitehdasmuseota hallinnoi Vimpeli-Seura, jonka edustajan kanssa tilat onkin katsastettu ja toimiviksi todettu.

–Kunnasta sain viestiä, että museoiden kehittämiseen halutaan jatkossa panostaa.

Lasse Pippola

Syntynyt Göteborgissa 1968, muuttanut perheensä kanssa Vimpeliin 1975 Boråsista.

Ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta 1988, FM Joensuun yliopistosta 1994, työura: historian opettaja ja opinto-ohjaaja, muun muassa Seinäjoella, Paltamossa ja Sievissä.

Palasi Vimpeliin 2023, opettajansijaisuuksia, kansalaisopiston tuntiopettajana

Harrastukset: enduromoottoripyöräily, luova kirjoittaminen, pesäpallotuomarina toimiminen, Järviseudun Sanomien avustajana vuodesta 2024

Pippolan kirjoittamia historiallisia juttuja

Tämä juttu on julkaistu
17.6.2026
ilmestyneessä näköislehdessä.
Jos et ole tilaaja voit ostaa näköislehden PDF muodossa ja lukea heti
Tilaaja:

Jaa Somessa

Jätä kommentti