Maanantaina 8. joulukuuta tuli kuluneeksi 160 vuotta kansainvälisesti tunnetuimman ja esitetyimmän suomalaisen säveltäjän, Jean Sibeliuksen, syntymästä. Päivä tunnetaan myös suomalaisen musiikin päivänä.
Kortesjärven kirkossa säveltäjän syntymää vietettiin juhlavin menoin. Elämänsä kolmannessa konsertissa esiintyi Kortesjärven kirkkopiirin kappalainen, Nina Eskoli. ”Joulu saapuu portin luo” -nimeä kantanut joulukonsertti keräsi reilut toistasataa kuulijaa joulutunnelmaiseen kirkkoon. Eskolin yksinlaulua säesti Heli Turpela ja illan juonsi Noora Granvik.
Suomalaisten yleisesti parhaiten tuntema Jean Sibeliuksen teos on ”Finlandia” orkesteriteoksena. Lukuisten sinfonioiden ja viulukonserttojen lisäksi Sibelius sävelsi uransa aikana myös viisi tunnettua joululaulua, jotka julkaistiin opusnumerolla 1. Lauluista neljä on sävelletty alun perin Zacharias Topeliuksen kirjoittamiin runoihin, yhden lauluista on kirjoittanut Vilkku Joukahainen. Sibeliuksen sävellyksenä tunnetaan myös kuorosovitus Nyt seimelle pienoisen lapsen.
Eskolin mukaan viiden joululaulun sarjassa on kolme suomalaisille tutuksi tullutta sävellystä sanoituksineen, kahden jäätyä vieraaksi ja harvoin esitetyksi. Konsertissa Eskolin tulkitsemana kuultiin kaikki sarjaan kuuluvat teokset: En etsi valtaa loistoa (san. Sakari Topelius), On hanget korkeat nietokset (san. V. Joukahainen), Jo joutui ilta (san. A. Suonio), Jo on joulu lähellä (san. J. Snellman), ja Joulu saapuu portin luo (san. I. Koskimies).
Konsertin ohjelman muodostivat yhteensä16 sävellystä, joista Sibeliuksen lisäksi kuultiin muun muassa H. Kasken, A. Maasalon, J.S. Bachin ja F. Mendelssohnin sävellyksiä.
Laulutaidoista on hyötyä papin työssä
Pitkään laulua harrastaneelle Nina Eskolille musiikki, erityisesti laulu merkitsee paljon. Koulun kuoroissa laulamisen aloittanut, kirkkokuorossa ja projektikuoroissa lauluharrastusta myöhemmin jatkanut Eskoli uskoo laulussa olevan kysymys viestinvälityksestä.
–Ihmiset valitsevat tiettyyn tunteeseen tietynlaista musiikkia. Joskus hyvältä tuntuu toinen, joskus taas toinen. Joku musiikki hoitaa, usein taas hengellinen musiikki evankelioi ja lohduttaa. Musiikista voi sanoittajan mukaan löytää murheeseen ymmärtäjän ja rinnallakulkijan. Laulaminen tekee henkisesti, fyysisesti ja myös hengellisesti hyvää, arvioi Eskoli.
Eskoli kertoo aloittaneensa säännöllisen lauluopiskelun vuonna 2001 musiikkiopiston lauluoppilaana. Kasvavaa kimmoketta laulamiseen hän kertoo saavansa huomatessaan hyötyvänsä papin työssä laulutaidoistaan.
Suomalainen musiikki koskettaa syvältä
Sibeliuksen musiikki on kosketus Eskolin omaan sielunmaisemaan.
–Suomalaiset sävellykset ja erityisesti Sibeliuksen musiikki koskettavat syvältä. Tunnistan sävellyksissä olevan jotakin samaa kuin minussa ja minua ympäröivässä luonnossa. Olen käynyt joitain kertoja Ainolassa, Järvenpäässä, Jean ja Aino Sibeliuksen kodissa. Siellä olen mennyt Ainon puutarhaan ja laulanut muiden huomiota välttäen minulle rakkaan, ruotsinkielisen Sibeliuksen teoksen. Se on ollut minun kunnianosoitukseni säveltäjälle ja hänen työlleen.
Aikaisemmin Kotkan Karhulan seurakuntatalolla kaksi konserttia pitänyt Eskoli muistelee konserteista toisen olleen jouluaiheinen.
–Lauloin ilman säestystä Siionin virsien jouluvirret, joiden välissä luettiin jouluun liittyviä raamatunkohtia.
Kortesjärven kirkossa toteutuneessa joulukonsertissa Eskoli tunnistaa kokevansa kannustavan ystävyyden hengen.
–Lauloin viimeisen laulun urkuparvelta. Kun palasin sieltä alas ja kävelin kirkon käytävää, ihmiset seisoivat ja taputtivat. Kyllä se tuntui erityiseltä huomiolta, josta syvästi liikutuin, avautuu konsertista syvästi kiitollisuutta tunteva Eskoli.
Regina Ketomäki
