Orpoja arvioidaan olevan maailmassa yli 150 miljoonaa. Lisääntyvät luonnonmullistukset ja sodat kasvattavat lukua päivä päivältä. Tuskin uskallamme edes kuvitella sitä kyynelten määrää, mikä on jäänyt näiden onnettomien ainoaksi ruoaksi. Kolkko on sekin ajatus, että mekin olemme osaltamme tästä tilanteesta vastuussa Jumalalle.
Fyysisen suojelun lisäksi on aikuisten velvollisuus neuvoa lapselle tietä Jumalan yhteyteen. Tätä Jeesus tarkoitti varoittaessaan asettamasta mitään esteitä Häntä lähestyville lapsille. Heidän kysymyksiinsä tulee vastata. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty – etenkin, jos on itse aikanaan jäänyt tässä mielessä orvoksi.
Pahin mahdollinen virhe tehdään, jos väitetään kaikkien ihmisten olevan Jumalan lapsia. Olemme toki kaikki hänen luomiaan, mutta hänen lapsekseen tullaan hengellisen uudestisyntymän kautta. Tästä kertova evankeliumi on jätetty Jumalan seurakunnan vietäväksi maailman joka kolkkaan.
Jeesus saapui maailmaan, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä hengellisesti orvoksi. Jumala tahtoisi olla myös jokaisen luomansa ihmisen Taivaallinen Isä. Siksi kutsumme kaikkia ihmisiä saapumaan Jeesuksen luokse. Kukaan ei ole niin pieni ja heikko ettei kelpaisi Jeesukselle, eikä kukaan niin viisas ja vahva ettei tarvitsisi häntä tullakseen Jumalan lapseksi. Jumalan syli odottaa kaikenlaisia tulijoita.
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Johannes 3:16)
Jorma Uimonen, Alajärven vapaaseurakunta
