SUOMEN LIPUT NOUSIVAT salkoihin kansainvälisenä romanipäivänä 8. huhtikuuta. Kiinnostus heräsi tuntea asiaa tarkemmin, ja kysyä tästä juhlaa viettäviltä henkilöiltä.
Evijärvellä asuu 60–70 romania, joista tavoitin Vilho Mäntyniemi kodistaan. Hän muutti Alavudelta Evijärvelle vuonna 2021. Yhdessä Seija-vaimonsa kanssa hän asuu Kirkonkylässä, kuusi lasta on jo muualla.
Vuonna 1971 pidettiin Lontoossa ensimmäinen maailmanlaajuinen kongressi, ja hyväksyttiin romanien lippu. Lipun symbolista jouduttin käymään äänestys vankkurien ja kärrynpyörän välillä. Äänestys meni tasan. Ratkaisevan äänen Mäntyniemen mukaan antoi myöhästyneenä saapunut vaasalainen Viljo Koivisto, joka kiirehti saliin ja huusi, että täällä tulee vielä yksi ääni. Niin Suomesta tullut ääni ratkaisi kärrynpyörän voiton.
–Kansalaisuus tälle kansalle on hyvin merkittävä asia ja valtava tunnustus. Minä olen aina sanonut, että minä olen Suomen kansalainen, mutta olen ylpeä siitä, että kuulun tähän romanikansaan, kertoo Mäntyniemi.
–Asuessani Alavudella ja palvellessani Helluntaiseurakuntaa järjestin romanikansan kiitosjuhlan valtaväestölle. Juhla keräsi 600 kuulijaa ja ohjelmaa oli koko päivän. Paikalla oli laulukuoroja, musiikkiesityksiä ja lahjakkaita puhujia. Alavuoden kaupunginjohtaja oli paikalla ja piti valtavan hyvän puheen, muistelee Vilho juhlaa lämmöllä.
Vilho Mäntyniemi on Evijärvellä evankelistana helluntaiseurakunnan työssä mukana. Hän antaa tunnustuksen paikkakunnalla asuvien romanien sivistykselle ja käytökselle. Saman kiitoksen hän antaa myös muulle väestölle. Täällä hän ei ole kokenut syrjintää.
–Aikaisemmassa elämässäni olen kokenut syrjintää jonkin verran. Koska olen vähän valkoisempi mustalainen, minua ei ole aina tunnistettu tähän väestöön kuuluvaksi. Olen joutunut kuulemaan kaikenlaista negatiivista omasta kansasta, ja se on aina satuttanut. On ollut ilo puolustaa tätä kansaa näissä tilanteissa. Joka puolella syrjintää saa vieläkin kokea. Kyllä se rotusorto Suomessa vieläkin kukoistaa aika runsaastikin. Valtaväestössä on kuitenkin paljon sitä väkeä, joka on oppinut pitämään tästä kansasta, ja se on ihanaa, mutta paremminkin voisi olla. Toivon kaikille hyvää tässä elämässä ja rakkautta toinen toistamme kohtaan, Mäntyniemi avaa omia kokemuksiaan.
Liputuspäivä on käden ojennus
MUSTALAISEKSI kutsuminen ei loukkaa Vilho Mäntyniemeä. Hän pohti romani- ja romaani-käsitteiden eroa. Käytetyn nimityksen merkitystä tärkeämpi on tapa, jolla sitä käytetään.
Kansainvälinen romanipäivä ei ole virallinen liputuspäivä, mutta sisäministeriö on suositellut yleistä liputusta. Se on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan 8. huhtikuuta Suomen lipulla.
–Koen tämän valtavan positiivisena asiana koko kansalle. Se on Suomen valtiolta niin kuin lämpöinen käden ojennus tälle kansalle, kun kunnioitetaan liputtamalla, antaa Mäntyniemi kiitosta.
Leevi Norrena
