Suomen armeijassa romanit ovat tasavertaisia, siviilissä eivät

Kansainvälinen romanien lippu. Romaneilla on perhe- ja ihmiskeskeinen kulttuuri, missä arvostetaan hyviä käytöstapoja.
Kansainvälinen romanien lippu. Romaneilla on perhe- ja ihmiskeskeinen kulttuuri, missä arvostetaan hyviä käytöstapoja.
Kansainvälinen romanien lippu. Romaneilla on perhe- ja ihmiskeskeinen kulttuuri, missä arvostetaan hyviä käytöstapoja.
Kansainvälinen romanien lippu. Romaneilla on perhe- ja ihmiskeskeinen kulttuuri, missä arvostetaan hyviä käytöstapoja.

ROMANIEN kansallispäivänä 8. huhtikuuta juhlistetaan romaneja ja heidän kulttuuriaan. Romanien syrjintä on yleistä Suomessa kuten muuallakin Euroopassa. Millaista oli ennen, kun romanit liikkuivat hevoskärryillään Järviseudulla?

–Meille niitä ei päästetty, vaan päinvastoin lyötiin ovet säppiin, kun nähtiin vankkurien olevan tulossa Kivikoulun mäellä, muistelee Lappajärven Harjulla lapsuutensa asunut ison talon tytär.

Kiertelevät romanit kaupustelivat käsitöitään, povasivat ja tekivät hevoskauppaa. Nihkeimmin heidän vastaanottamiseensa suhtautuivat varakkaat talolliset. Sen sijaan pienviljelijöiden ja köyhemmän väen luota yösija saattoi löytyä. Talon tytär kertoo, mitä seurasi, kun romaniperhe oli kerran majoittunut alaluokilla yhden luokkatoverin luokse.

–Aloimme syrjiä sen jälkeen tätä tyttöä, emme ottaneet mukaan leikkeihin ja kiusasimme, että hänellä on täitä, hän sanoo katumusta äänessään.

Siihen aikaan ei syrjitty siis vain romaneita, vaan myös niitä, jotka ”veljeilivät romaneiden kanssa”. Tämä tapahtui 1950-luvulla, kymmenisen vuotta sotien jälkeen.

Muistomerkki Hietaniemen hautausmaalla

Tiesitkö, että Suomen sodissa vuosien 1939–1945 aikana oli asepalveluksessa vähintään 300 romanimiestä, joista ainakin 60 kaatui?  Sodissa kaatuneiden romanien muistomerkki on Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla.

Reserviratsastajien perinnekilta on halunnut muistaa sodissa palvelleita ja hevostaidoistaan tunnettuja Suomen romaneja laskemalla muistomerkille seppeleen. Yle Areenassa kuultavissa olevassa Romano mirits -ohjelmassa Reserviratsastajien Mika Lehtinen kertoo, että romanien merkitys Suomen sodissa on jäänyt pimentoon, vaikka varsinkin heidän hevosmiestaitonsa olivat rintamalla tarpeen. Samassa radio-ohjelmassa toimittaja Jaakko Laakso haastattelee suolahtelaista  Mertsi Bollströmiä, jonka isä palveli sodissa niiden alusta loppuun saakka.

Bollströmin mukaan huomionosoitus kuulostaa äärettömän hienolta eleeltä. Sotaan osallistuneita romaneita ja siellä kaatuneita sekä haavoittuneita on ollut isompi joukko, mutta heitä on vain vähän muistettu. Romanimiehet ovat kertoneet, että he saivat kokea rintamilla sellaista tasa-arvoisuutta, joka oli Suomessa muuten harvinaista sekä ennen sotia että myös sotien jälkeen.

Mainos

Armeijasta voisi ottaa oppia

Siviilissä romanit kokevat yhä syrjintää muun muassa työnhaussa, asunnon vuokraamisessa ja kauppojen kassajonoissa. Mikä on syrjinnän suhteen tilanne armeijassa nykyisin?

–Armeijassa on nollatoleranssi syrjinnälle, sanoo varusmiespalvelustaan suorittava romaninuori Roger Schwartz.

Vantaalainen 19-vuotias Schwartz kertoo kokemuksistaan Karjalan tykistörykmentissä, että alussa armeijassa oli vaikeaa, kun piti opetella aivan uusi elämäntapa. Hänelle vaikeinta oli opetella herroittelu eli sopeutua siihen, että armeija on kuin oma pieni maailmansa. Vaikka ensin suljetussa paikassa eläminen oli ahdistavaa, niin tunne kuitenkin helpottui nopeasti ja elämä armeijassa arkipäiväistyi.

Hän pelkäsi kertoa olevansa romani, koska arveli joutuvansa kohtaamaan rasismia. Jotkut luulivat  häntä nimen perusteella aluksi saksalaiseksi. Hän päätti kuitenkin kertoa avoimesti taustastaan ja yllättyi positiivisesti, kun hänet kohdattiin täysin tasavertaisesti. Armeijassa hän on kokenut ensimmäistä kertaa elämässään olevansa tasavertainen muiden kanssa. Hän on lomilla saanut kiitoksia palveluksestaan ja kertoo, että lapset katsovat häntä ihailevasti ja ihmiset tulevat juttelemaan. Carmen Valeriuksen kirjoittama blogi alikersantti Roger Schwartzista löytyy Suomen Romaniyhdistyksen nettisivuilta.

Noin 10 000 hengen vähemmistö

ROMANIEN kansainvälisessä lipussa sininen väri edustaa taivasta kuvaten henkisiä arvoja ja vihreä  maata kuvaten maallisia arvoja. Punainen chakra eli pyörä lipun keskellä löytyy myös Intian lipusta muistuttaen siitä, että romanit lähtivät liikkeelle Pohjois-Intiasta yli tuhat vuotta sitten. Suomessa romanit ovat asuneet noin 500 vuotta muodostaen nykyisin runsaan kymmenentuhannen hengen vähemmistön. Kansallispäivä hyväksyttiin kalenteriin vuonna 2014 ja Sisäministeriö suosittelee yleistä liputusta päivän kunniaksi.

Tapani Tyynelä

Romaninuori Roger Schwartz murtaa ennakkoluuloja palvellessaan alikersanttina Karjalan tykistörykmentissä. Kuva Schwartzin kotialbumista. 

Aiheesta lisää

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.