JOS somekeskusteluihin on uskominen, tuntuu siltä, että latuja ei ajeta Järviseudulla riittävän usein. Ja kun ei tiedetä, missä kunnossa ladut ovat, kysytään Facebookissa. Mutta mitä sanovat kuntien liikuntapuolen työntekijät talvikunnossapidosta?
Kuluva talvi on osoittautunut joka kunnassa haasteelliseksi, kun hiekka puskee ladun läpi eikä lumi tahdo riittää ladun tekoon. Toinen yhteinen havainto on, että ulkoilualueiden hoito on pääosin siirtynyt kuntien vastuulle. Kyläyhdistykset ja aktiiviset yksityishenkilöt ovat jossain määrin kuntien apuna.
Alajärvellä runsaasti latuja ja jääalueita
ALAJÄRVEN liikuntapaikkahoitaja Olli-Pekka Turja kertoo, että tänä vähälumisena talvena on keskustan kuntoradalla kuuden kilometrin rata, jossa voi hiihtää perinteisellä ja luistelutyylillä. Yleisurheilukentällä on 400 metrin latu koululaisille. Kuntoradalta lähtee reitti Ukonmäen laavulle, mutta sitä ei lumen puutteen takia ole pystytty pitämään kunnossa. Vapaaehtoiset hoitavat kylillä jonkin verran latuja. Alakylässä ja Myllykankaalla on ajettuna jonkinlainen latu, jonka kunnosta ei ole tietoa.
Luistelijoille pidetään kunnossa jäähallin vieressä ja koulukeskuksessa ja Hoiskon koululla olevia kaukaloita. Koulukeskuksessa on myös 300 metrin luistelurata. Pynttärissä on jääalue samoin kuin Toukolassa ja Hautasenkydöllä. Nämä ovat ensisijaisesti hoidettavia liikuntapaikkoja. Silloin tällöin käydään hoitamassa Alakylällä, Myllykankaalla, Saukonkylässä, Luoma-aholla ja Paalijärvellä kaukaloita, jotka ovat pääosin kyläläisten hoidossa.
Evijärvellä vapaaehtoiset auttavat latujen ja retkiluisteluradan auki pitämisessä
EVIJÄRVEN liikunta- ja nuoriso-ohjaaja Satu Koski oli vielä illansuussa lähdössä kuutamokävelylle Kniivilänlahden ympäri. Hän kertoo, että kunnassa hoidetaan parhaimmillaan seitsemää latua, joista kaksi on järven jäällä. Viikonloppuina latu avataan kelin mukaan joko lauantaina tai sunnuntaina. Hoidossa olevia kenttiä ovat kirkonkylällä tekojää ja luistelualue sekä Särkikylässä ja Lahdenkylässä omat kaukalot ja Kniivilänlahdella retkiluistelurata.
Koski kiittää vapaaehtoisia, jotka auttavat latujen ja retkiluisteluradan auki pitämisessä. Kaukaloiden jäädyttäminen ja hoitaminen on ulkopuolisen urakoitsijan hoidossa.
Kortesjärven latutilanne löytyy hiihtoladut-sivustolta
KORTESJÄRVEN liikunnanohjaaja Katja Kankaansyrjän mukaan latuja hoidetaan ostopalveluna. Kauhavan kotisivulle nostetaan sesongin alussa muistutus, että hiihtoladut.fi-sivulta löytyy ajantasainen tieto latujen huollosta.
Kortesjärven Kitkalla on useita alle viiden kilometrin latuja. Kirkonkylässä on kahden kilometrin latu urheilukentän kupeessa ja Purmojärvellä 13 kilometrin valaisematon maastohiihtolatu.
Kaukaloita on Kirkonkylässä ja Purmojärvellä Päiväkoti Sateenkaaren Tuvan vieressä. Kyläyhdistys on jäädyttänyt kaukaloa, mutta muuten ne hoidetaan ostopalveluna
Hernesniemen latu pois käytöstä helmikuun ajan
LAPPAJÄRVEN vapaa-aikasihteeri Anssi Kuusela pahoittelee, että metsänhuoltotyö on estänyt Hernesniemen ladun käytön helmikuun alusta lähtien ja tilanne jatkuu päähiihtoladun osalta kuun loppuun saakka. Järven jäällä ylläpidetään retkiluistelurataa jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja sen ovat löytäneet myös kauempaa tulevat. Vieressä on lumitilanteen salliessa hiihtolatu. Tarvolassa on kunnan hoitama latuverkosto, jossa saa hiihtää koirien kanssa.
Kunta käyttää ostopalvelua kylien jääkaukaloitten ja Hernesniemen ladun hoitoon, mitä ei omilla laitteilla pystytä tekemään. Lappajärven Veikot on osallistunut Kärnän ympäri kiertävän ladun hoitoon koko sen historian ajan, muistelee Kuusela. Ennen kyläyhdistykset hoitivat enemmänkin liikuntapaikkoja ja saivat siihen avustuksia, mutta nykyään ne ovat pääosin kunnan vastuulla.
Itäkylässä ja Länsirannalla latuja hoidetaan edelleen osittain talkootyönä. Itäkylän kyläyhdistys maksaa edestakaisin hiihdettynä 25 kilometrin reitin hoidon Rantakankaalta Ammeskallion kautta Vanhavuorelle ja Kuoppalaan. Työstä vastaava Keijo Lamminen muistuttaa myös Itäkylän valaistusta pulkkamäestä.
– Moni toivoo järvelle enemmän latuja, mutta järven koko ja vedenpinnan säätely tekee sen usein mahdottomaksi. Joskus jäällä on 30–60 senttiä vettä ja tuuli saattaa hetkessä puhaltaa ladun umpeen. Jatkuvaan ylläpitoon kunnan varat eivät riitä. Lyhyempi retkiluistelureitti ja sen yhteydessä oleva latu palvelujen läheisyydessä on hallittavampi, sanoo Kuusela.
Vimpelissä latua hoidetaan lähes päivittäin
VIMPELIN vapaa-aikasihteeri Ari Takala sanoo, että kunnassa on kolme jääaluetta ja lisäksi latuja. On sovittu, että koulujen ladut pyritään hoitamaan ensin liikuntatunnit huomioiden. Peräti 16 kilometrin hiihtolenkki yritetään hoitaa päivittäin kelin muutokset huomioiden.
Takala kertoo, että paikallisilta on bensakuluja vastaan saatu apuja jääalueiden hoidossa. Joskus aktiivit ovat myös saaneet latuhöyliä lainaksi latujen tekemiseen.
Liikuntapaikkoja koskeva tieto on netissä
Latujen kunto: hiihtoladut.fi
Ulkoilureitit: outdooractive.fi
Alajärvi https://alajarvi.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/
Evijärvi https://evijarvi.fi/vapaa-aika-ja-nuoriso/vapaalla-evijarvella/liikuntapaikat-ja-tilat
Kauhava lipas.fi-palvelun kautta https://liikuntapaikat.lipas.fi/liikuntapaikat
Lappajärven liikuntapaikat https://lappajarvi.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikuntapaikat-kartalla/
Vimpelin ulkoilureitistö https://www.vimpeli.fi/sites/default/files/2021-05/Ulkoilureitist%C3%B6.pdf
Millainen on hyvä liikuntapalvelujen käyttäjä?
ARI TAKALA muistuttaa, että kanssakäyttäjät on hyvä ottaa huomioon. Nopeampi hiihtäjä väistää ladulla hitaampaa. Joskus hän on kuullut jonkun sanovan, että ei kehtaa mennä hiihtämään. Sen takia hänen mielestään ei pitäisi liikuntasuoritusta jättää tekemättä, että pelkää olevansa muiden edessä ladulla. ”Kaikki me mahutaan käyttämään liikuntapaikkoja.”
Jälkikasvun kanssa hiihtäessään hän on huomannut, että ihmiset ovat monesti kannustaneet lasta. Pienelle on tärkeää, kun tuntematon antaa myönteistä palautetta ja sanoo, että hiihto menee hyvin. Mutta alle kouluikäisiä näkyy todella vähän hiihtoladulla, pahoittelee Takala.
Alajärvi panostaa eniten liikuntapaikkoihin
Kun liikuntapaikkojen hoidosta keskustellaan, unohtuu helposti, miten monta niitä on kunnilla vastuullaan ympäri vuoden.
Kuvioon on lipas.fi-palvelusta poimittu tiedot Järviseudun kuntien liikuntapaikoista. Mukana ovat sekä sisä- että ulkoliikuntapaikat. Investoinnit kertovat, miten paljon kunta on vuonna 2022 panostanut liikuntapuoleen. Toimintakulut ja -tuotot on, samoin kuin investoinnitkin, tehty vertailukelpoisiksi jakamalla kulujen kokonaismäärä kunnan asukasmäärällä.
Aino Alppinen
Luitko jo nämä jutut?
Lukumummi- ja -vaaritoiminta käynnistyy Evijärvellä – vapaaehtoisia haetaan – Järviseudun sanomat
Sääksjärven nuorisoseuralla rokataan taas – Mauno Henriks palaa keikkatauolta – Järviseudun sanomat
