MILAJA KETONEN on syntynyt Lappajärven Ylipäässä, joten Lappajärven rantamaisema on hänelle tuttu ja rakas. Nykyisin Ketonen asuu Alajärvellä ja viettää kesät järven itärannalla Nurkkalan leirintäalueella.
–Tämä taitaa olla 14. kesä, kun olemme täällä, hän toteaa toukokuisena iltana, kun ranta kylpee valossa sateen jälkeen. On hiljaista, rauhallista ja kaunista. Leirintäalueella on vielä tilaa, helteinen arkiviikko on kaartamassa kohti viikonloppua. Rannan kodassa grillataan ja saunan piipusta nousee savu.
Ketosilla on kausipaikka eli he tulevat samalle paikalle joka vuosi kuin mökille. Asuntovaunu vedetään paikalle stand by -teltan viereen, joka on koottu perustuksille ja on paikoillaan läpi vuoden; talvella käydään pari kertaa pudottelemassa lumet katolta. Vaunukausi alkaa toukokuun loppupuolella ja jatkuu syyskuulle.
Dethleffs Snow 750 -vaunu on tilava, lähes parikymmentä neliötä ja etuteltta miltei tuplaa tilan. Terassi jatkaa tilaa ja mahdollistaa grillailun sekä auringosta nauttimisen.
–Tässähän on enemmän neliöitä kuin joissain mökeissä, Ketonen naurahtaa.
–Ja tällaisessa kesän vietossa on parasta se, että täällä ei ole pakko tehdä mitään. Saunan voi lämmittää jos haluaa. Tähän elämänvaiheeseen tämä on oikein hyvä.
Työ hoitoalalla sekä sivutoiminen yrittäjyys ja miehen vuorotyö ovat yhtälö, jossa omaa sekä yhteistä rauhallista aikaa tarvitaan.
–Tässä on kesäpaikka sopivan lähellä, puolen tunnun ajomatkan päässä kotoa. Täältä voi käydä vaikka töissäkin, kun tullaan arkiviikolla tänne pariksi yöksi. Paikka on todella luonnonkaunis ja rauhallinen. Meillä on vene tuossa laiturissa, niin isäntä pääsee kalaan. Aika kuluu täällä ihan siivillä. Nautimme suomalaisesta saunakulttuurista, rantasauna ja uinti riittää illan ohjelmanumeroksi. Ruokaahan vaunussa voi tehdä mitä vain, mutta usein grillaamme tässä vaunun terassilla esimerkiksi makkaraa tai lihapiirakoita. Järvellä käymme lähes joka päivä, joskus pyöräilemme. Haaveilen aina, että tänä kesänä luen kirjoja, mutta viime kesänäkään en ehtinyt lukea yhtään! Joskus saattaa olla, että teen töitäkin, läppäri vain pöydälle ja sekin onnistuu.
NURKKALAAN perhe päätyi sattuman kautta. Asuntovaunun kanssa lomailu kiinnosti jo, kun lapset olivat pieniä. Ongelmana oli se, että keikkatyöläisen äkkilomille oli vaikea saada vaunua vuokrattua.
–Matkaaja 8000 oli ensimmäinen oma vaununi. Se jäi pieneksi, kun tytöt kasvoivat ja hankittiin Hobby. Puolison sisko oli ollut täällä Nurkkalassa ja suositteli paikkaa. Tulimme tänne 2010 loppukesästä ja siitä saakka olemme viettäneet täällä paljon aikaa kesäisin.
Se, kuinka paljon aikaa vaunulla vietetään, riippuu loman ajankohdasta: jos lomaa on alkukesästä, kotona on paljon laittamista, mutta loppukesällä joutaa paremmin. Kotona käydään aina parin päivän välein kastelemassa kukat ja hoitamassa rästityöt. Perheen kolme koiraa kulkevat mukana Nurkkalassa ja viihtyvät. –Oikein kuumalla kelillä koirien paikka on kotona.
Aikuistuneet tyttäretkin saattavat tulla viettämään aikaa vaunulle omien kavereidensa kanssa.
Vaikka leirintäalueella on aina ihmisiä ja tohinaa, kuuluu puhetta ja elämän ääniä, Ketosen mukaan saa myös oman rauhan halutessaan.
–Monista kausipaikkalaisista on tullut hyviä tuttavia ja syntymäpäiviäkin on vietetty tämän porukan kesken. Vaikuttaa siltä, että iäkkäämmästä päästä karavaanareita jää pois tien päältä ja leirintäalueilta, eivätkä nuoret sitoudu helposti yhteen paikkaan: vaunu vuokrataan, kun sitä tarvitaan.
Nurkkalassakin on useita kausipaikkoja vapaana.
AINAKIN kerran kesässä vaunu on lähtenyt Nurkkalasta reissuun tien päälle, kun Ketoset ovat halunneet katselemaan Suomen muita kolkkia. Useimmiten tie on vienyt kohti pohjoista.
–Nyt hankimme reissuvaunuksi Nysä-nimen saaneen pienemmän Soliferin, sillä tämän kanssa meinaa Volvokin jäädä pieneksi, Milaja toteaa.
Vaunuilussa on parasta se, että majoitus on aina mukana ja koiratkin ovat tervetulleita.
–Se vapaus! Voi mennä minne vain ja pysähtyä missä tahtoo.
Unelma kesämökistä elää, mutta rantatonttien hintatasoa miettiessä kausipaikka järven äärellä on äkkiä houkutteleva vaihtoehto, Ketonen toteaa ja suuntaa rantaan ihailemaan auringonlaskua. Niihin ei koskaan kyllästy.
