Rakkaus taiteeseen ja maalaamiseen innosti entiset työkaverit yhteisnäyttelyyn

Marjatta Juuti ja Tellervo Hietakangas ovat kuratoineet teoksistaan Näin me sen näemme -näyttelyn, joka on esillä Alajärven kirjastossa maaliskuun ajan.
Marjatta Juuti ja Tellervo Hietakangas ovat kuratoineet teoksistaan Näin me sen näemme -näyttelyn, joka on esillä Alajärven kirjastossa maaliskuun ajan.
Marjatta Juuti ja Tellervo Hietakangas ovat kuratoineet teoksistaan Näin me sen näemme -näyttelyn, joka on esillä Alajärven kirjastossa maaliskuun ajan.
Marjatta Juuti ja Tellervo Hietakangas ovat kuratoineet teoksistaan Näin me sen näemme -näyttelyn, joka on esillä Alajärven kirjastossa maaliskuun ajan.

ENTISIÄ työkavereita Marjatta Juutia ja Tellervo Hietakangasta yhdistää moni asia. Yksi niistä on kuvataideharrastus. Naisten Näin sen näemme -taidenäyttely on esillä Alajärven kirjastossa maaliskuun ajan.

Elämä toi Juutin Alajärvelle Nivalasta, Hietakankaan Lapinlahdelta. Sitä ennen he olivat opiskelleet samoissa ammattiopinnoissa ja Juuti toiminut Hietakankaan opettajanakin. Pitkä yhteinen ura Alajärven maatalousoppilaitoksen puutarhapuolen opettajina alkoi, kun Hietakangas tuli tekemään Juutin äitiyslomatuurausta. Hietakangas asuu nykyisin Alahärmässä. Molemmat ovat olleet eläkkeellä vuosia, mutta yhteys on säilynyt.

–Soittelemme toisillemme aika ajoin. Kerran heitin ajatuksen, että eikö pidettäisi yhteisnäyttely, Hietakangas muistelee. –Muutaman päivän päästä Marjatta palasi asiaan ja kertoi varanneensa meille näyttelytilan.

Juuti maalasi lapsena. Vasta ruuhkavuosien jälkeen äidiltä jääneet taidetarvikkeet houkuttelivat hänet kuvataidekurssille 2013. Hietakangas nautti lapsena piirtämisestä ja löysi maalaamisen pariin 1980-luvun alussa. Siitä saakka hän on osallistunut kursseille lähes joka vuosi.

Vaikka tekniikoiden kirjo esille asetettavissa teoksissa on laaja, kumpikin on valinnut esille useita Lappi-aiheisia maalauksia. Rakkaus Lappiin on yksi naisia yhdistävistä asioista.

–Maalaamisessa minua inspiroi sosiaalisuus. Toisten työskentelyn seuraaminen ja vuorovaikutus sekä palaute innostavat, Hietakangas kertoo.

–Minulla on jokaisen maalauksen taustalla jokin tarina tai muistikuva. Maalaamisessa on paljon samaa kuin runojen kirjoittamisessa; lopputulosta ei aloittaessaan tiedä. Se on aina ajatuksen matka, kertoo Juuti luomisen prosessistaan. –Inspiraationi on luonnossa kokemani hyvän olon tunne.

Eläkepäivinä naiset eivät ole ehtineet tekemisen puutetta kokea.

Harrastukset ovat täyttäneet arkea myös koronavuosina, on ollut aivan kiire. Aika on kulunut, vaikkei ole ollut puhekaveriakaan, Juuti toteaa.

Mainos

–Viime vuosina on tullut tehtyä paljon rästihommia; taulujen viimeistelyä ja käsityöprojektien saattamista loppuun, Hietakangas jatkaa.

Pitää vain rohjeta aloittaa

SILLOIN TÄLLÖIN joku kysyy, miten sinä osaat? Eikö maalaaminen ole vaikeaa, tai runojen kirjoittaminen, entä käsityöt?

 –Pitää vain rohjeta aloittaa. Aina siitä jonkinnäköinen tulee. Oppia ja opetusta on kiinnostuneille tarjolla. Toisaalta, tässä iässä ei enää mikään hävetä, Juuti naurahtaa.

–Siksi kai sitä ollaan niin innokkaita järjestämään tämä näyttelykin. Kauneus on katsojan silmissä. Vanhemmiten sitä hyväksyy, ettei se mitä saa aikaan, ole maailman parasta tai hienointa, mutta riittää, että on itse siihen tyytyväinen.

–Matalampi kynnys on parempi, ei niin satu kipeää jos tippuu, täydentää Hietakangas.

–Aina mietitään, mitä ne muut sanoo? Suomessa on sananvapaus, Juuti napauttaa.

Näyttely avataan monipuolisella tapahtumalla

NÄYTTELYN avajaisia vietetään kirjastolla 4. maaliskuuta kello 18. Musiikkia esittää Virve Männikkö ja kuvataiteilija Ritva Lindberg, joka on toiminut sekä Juutin että Hietakankaan ohjaajana kursseilla, pitää puheenvuoron. Liisa Heinilä lukee Juutin runoja ja myös taiteilijat itse pääsevät ääneen.

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.