Kun lunta tuiskuttaa 

Perinteisesti lumen tuloa tielle on yritetty estää lumiaidoilla, kirjoittaa Heikki Salmela. Tässä Freepikin näkemys lumiaidasta.
Perinteisesti lumen tuloa tielle on yritetty estää lumiaidoilla, kirjoittaa Heikki Salmela. Tässä Freepikin näkemys lumiaidasta.

MAASEUDUN ihmisiä ja etenkin ikäihmisiä ihmetyttää ja taitaapa huvittaakin median uutisoinnit Helsinkiä kohdanneista lumipyryistä. Uutisten mukaan koko kaupunki on kaaoksessa, jos lunta tulee muutama kymmenen senttiä. Ehkäpä niin onkin. Otsikot saivat minut muistelemaan entisaikojen lumipyryjä ja kun muistini ulottuu vain 1950-luvun lopulle, oli apua pyydettävä minua vieläkin iäkkäämmiltä henkilöiltä.  

Muistan kyllä, kuinka lapsena lumipyryt kestivät yleensä 2–3 päivää ja lunta kinostui niittylatojen ympärille erikoisesti niin, että ladon ympärillä oli lähes lumeton kaistale, mutta sitten olikin niin korkea kinos, ettei ladosta voinut nostaa heiniä rekeen, kun reki oli niin korkealla. Näin muisteli Simo Metsäpelto. Korkeat kinokset latojen ympärillä olivat mainio leikkipaikka meille lapsille ja niinpä kaivoimme kinoksiin pitkiä tunneliverkostoja eli uukkuja ja se oli todella hauskaa. 

Simo muisteli myös talvea 1952–1953, kun Lakaniemen suoralla ennen Pyhälahtea oli lunta niin paljon, ettei hevosesta näkynyt penkkojen takaa kuin korvat. Simo kertoi, että lumiaura-autot eivät saaneet lunta mihinkään, vaikka kaksi autoa oli tukin avulla kytketty toisiinsa. Autot puskivat lunta sivuun pätkän kerrallaan ja Lakaniemen ja Pyhälahden miehet lapioivat sen penkkojen päälle.  

Samoja muistoja oli myös Mikko Salmelalla 1950-luvun alkuvuosilta, kun kylien miehet olivat lähteneet lunta lapioimaan maantieltä. Poika oli kovasti itkenyt isänsä perään, mutta ei ollut itku silloin auttanut ja kotiin oli ollut jäätävä. 

Perinteisesti lumen tuloa tielle on yritetty estää lumiaidoilla. Aidat pystytettiin aukeille paikoille ehkä parikymmentä metriä tiestä. Kun sitten tuisku tuli, lumi kasautui aitojen viereen eikä tielle tullut ainakaan kovin paljon lunta. Lumiaidat oli rakennettu laudoista ja ne hidastivat tuulen nopeutta, jolloin lumi kinostui aidan viereen. Lumiaitoja käytetään vieläkin jonkin verran, mutta nykyiset lumiaidat tehdään muoviverkosta, joka on helppo levittää ja joka kestää lahoamatta pitkiä aikoja. Lumiaitojen pystyttäminen ja purkaminen on kuitenkin työvoimaltaista touhua ja niinpä tiet aurataan nykyisin mieluummin tehokkailla koneilla.  Muistan hyvin, kun Lakaniemen suoralla ja kotitalon pellollakin Pyhälahdessa oli 60-luvulla puisia lumiaitoja ja kuinka aitojen vieressä oli mahtavat kinokset. 

Heikki Salmela 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.