KOHOTAN käteni korkealle, kohden taivasta, tunnen tuulenvireen ihollani. Katselen pilviä, ne ovat kuin liikkuvia veistoksia, jotka muuttavat alati muotoaan jatkaen vaellustaan pitkin taivaankantta. Taivas tuntuu täällä äärettömältä. Minulle piirtäjänä se on täynnä liikettä ja viivoja, kirjoitti kuvataiteilija Iida Valkonen luonnoslehtiönsä sivulle saapuessaan Nelimarkka-museon residenssiin vuonna 2012. Nyt, yli 10 vuotta myöhemmin, museolla avautuu hänen uusi näyttelynsä Taivaankansi. Sen lähtökohtina ovat toimineet sekä taivaankanteen liittyvä mytologia että erilaiset sääilmiöt, etenkin tuuli ja sen liikekieli.
Ollessaan opiskelijana vanhassa residenssissä Valkonen ei olisi osannut kuvitella palaavansa Alajärvelle tällaisen näyttelyn kanssa. Hän piirsi tuolloin paljon, sekä paperille että esimerkiksi vallatun talon seiniin; nyt piirtämisen rinnalle on tullut valokuvaa, videota ja installaatioita.
–Silloin saneerattiin residenssitilaa Villa Nelimarkkaan, missä on nyt ihana majoittua. Residenssitoiminta on tärkeää ja tämä on hyvä esimerkki erinomaisesta suomalaisesta residenssistä, Valkonen toteaa ja kehuu Nelimarkka-museolla saamaansa hyvää vastaanottoa. Ja paikallisia ihmisiä: kirpputorilla ja uimahallilla hän yllättyi ihmisten puheliaisuudesta.
–Uimahallin saunasta ei meinannut päästä uimaan, kun juttua riitti ja riitti: puhuimme muun muassa kuutamosta ja revontulista, hän nauraa.
Valokuvausta järven jäällä
VALKONEN aloitti näyttelyn suunnittelun vuosi sitten ja vietti museolla kaksi päivää luonnoslehtiön ja mittanauhan kanssa.
–Haluan toteuttaa näyttelyissäni vuoropuhelua tilan kanssa. Tämä on kaunis ja harvinainen rakennus, joten halusin hyödyntää sen mahdollisuudet. Työstin Ilmankansi -teoksen käytävätilan mittojen mukaan; kankaan maalaamisessa meni koko syksy, hän mainitsee esimerkkinä.
–Pidän myös siitä, kuinka teokseni kommunikoivat Nelimarkan teosten taivaan kanssa.
Tuuli tutkimuskohteena ja mieltymys paperiin olivat yhdistelmä, joka vei Valkosen silkkikankaan äärelle. Hän piirtää siveltimellä silkille ja kuvaa kankaan ja tuulen liikettä talvisissa maisemissa.
–Vietin jo lapsena paljon aikaa järvellä kaikissa eri säissä. Tuulen purevuus poskilla tuli tutuksi pilkkiessä. Nyt viehätyn siitä, miten kangas liikkuu näissä teoksissa.
Teoksiin liikettä tuovat puhaltimet, jotka luovat tuulen vaikutelman installaatioihin.
Piirtämisen erilaiset tavat ja liike kiinnostavat Valkosta erityisesti. Kuitenkin huomiot luonnosta, kuten alati vaihtuvat taivaan värit, joita hän on tallentanut kymmeniä ja kymmeniä, näkyvät teoksissa myös muilla tavoin, esimerkiksi paperimassasta tehdyn Taivaankansi -teoksen yksityiskohdissa.
Taidetta majassa
VALKONEN miettii kuvataidepedagogin koulutuksen saaneena näyttelyä rakentaessa paljon sen yleisöä ja pyrkii toteuttamaan asioita niin, että erilaiset katsojat ja kohderyhmät, kuten lapset, saisivat siitä mahdollisimman paljon irti.
–Edellisessä näyttelyssäni oli mukana nyt myös Nelimarkassa esillä oleva tuulisukkaa muistuttava installaatio, joka oli lasten ehdoton suosikki.
Alakerran tilassa on mahdollisuus tehdä croquispiirustuksia eli nopeita luonnoksia Valkosen kuvien pohjalta. Hän on sisustanut viereiseen tilaan pienen majan, jossa voi käydä lepäämässä työskentelyn lomassa.
Näyttelyn valmistumisen jälkeen Kuopiossa asuva Valkonen odottaa pääsevänsä Pieliselle kuvaamaan.
–Tässä näyttelyssä on esillä vahvasti hahmoja, mutta jatkossa kiinnostuksen kohteet menevät varmasti vielä enemmän ympäristöön. Tiettyyn rajaa asti mietin ja suunnittelen kuvaukset, mutta säilytän myös vapauden elää hetkessä.
Taivaankansi-näyttely on avoinna Nelimarkka-museolla 5. toukokuuta saakka.
