Evijärven sivistyslautakunta sai viime kokouksessa tiedokseen keväällä toteutetun kouluterveyskyselyn tulokset. Kyselyyn vastaavat valtakunnallisesti perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa sekä 8. ja 9. luokkaa käyvät lapset sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1. ja 2. vuotta opiskelevat nuoret. Kouluterveyskyselyssä nuorilta kysytään hyvinvoinnista, osallisuudesta ja vapaa-ajasta, terveydestä ja toimintakyvystä, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, perheestä ja elinoloista, kasvuympäristön turvallisuudesta, sekä palveluista ja avunsaannista.
Kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista suuri osa kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat olivat yleisemmin tyytyväisiä elämäänsä kuin vanhemmat nuoret. Elämään tyytyväisten perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osuudet olivat pienentyneet hieman vuodesta 2021.
Yhä useampi kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi
Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Pojilla vastaavat osuudet olivat 16‒20 prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan tytöistä 14 prosenttia ja pojista yhdeksän prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vuonna 2023 terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden osuudet olivat lähes ennallaan vuoteen 2021 verrattuna.
Koulunkäynnistä pitivät yleisimmin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (pojista 83 prosenttia ja tytöistä 73 prosenttia). Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista koulunkäynnistä piti noin puolet ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa. Vuonna 2023 koulukäynnistä pitäneiden osuus oli pienentynyt vuodesta 2021 muilla paitsi ammattiin opiskelevilla.
Huumeiden hankkiminen Evijärvellä vaikeampaa kuin valtakunnallisesti
EVIJÄRVEN osalta verrattaessa edelliseen mittauskertaan näkyy myönteistä kehitystä 4.–5.-luokkalaisilla siinä, että yhä harvempi on kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana. Yhä useampi kyseisestä ikäryhmästä kokee, että häntä ei ole kiusattu koulussa lukukauden aikana lainkaan ja yhä pienempi osa opiskelijoista on kokenut olevansa koulukiusattuna tai on osallistunut koulukiusaamiseen lukukauden aikana.
Nuoret kokevat, että terveystarkastuksessa nuoren mielipidettä kuunnellaan yhä enemmän ja yläkouluikäisillä nuorilla on hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa. Huumeiden hankkiminen koettiin vaikeammaksi verrattuna valtakunnan tuloksiin. Lisäksi evijärveläiset kokevat, että on helppoa päästä kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin vastaanotolle. Koululounaan syömiseen on varattu tarpeeksi aikaa ja ilmapiiri on hyvä yhä useamman mielestä. Yläkouluikäiset nuoret kokevat olevansa elämäänsä valtakunnallista tasoa tyytyväisempiä ja kokevat olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä.
Alakouluikäiset oppilaat Evijärvellä kokevat harrastavansa enemmän kuin valtakunnallisesti. Lukiolaiset pitävät lounasta maultaan ja laadultaan hyvänä huomattavasti useammin kuin valtakunnallisesti. Lisäksi 100 prosenttia lukiolaisista ei ole oman arvionsa mukaan osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen.
Syrjintä on kasvanut yläkoululaisten keskuudessa
Kaikki ei kuitenkaan ole pelkästään positiivista. Verrattaessa aiempaan mittauskertaan näkyy, että yhä useampi 8.–9.-luokkalainen on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. Sekä aiempaan mittauskertaan verrattaessa, että valtakunnallisiin tuloksiin verrattaessa liian moni 8.–9.luokkalainen on joutunut koulukiusaamistilanteeseen, jossa on nimittelyä, naurunalaiseksi tekemistä ja loukkaavaa kiusoittelemista. Liian monet lukiolaisnuoret kokevat olevansa yksinäisiä ja kokevat koulu-uupumusta valtakunnallisiin tuloksiin verrattaessa. Valtakunnallistenkin lausuntojen mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä.
Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta. Koulussa jaksamista tukevat arkirutiinit, kuten liikunta, ravinto ja uni, sekä kokemus siitä, että koulussa ei kiusata ja on muutenkin turvallinen olo, painottaa Kouluterveys-kyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
–Kouluhyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri ei synny itsestään. Se edellyttää selkeitä käytäntöjä, kuinka lasta tai nuorta tuetaan vaikeissa tilanteissa, ja se edellyttää oppilaan kuuntelemista hänet aidosti kohdaten.
