Hannu Takala
EDELLISEN perjantaipäivän rankkasateet olivat taakse jäänyttä elämää, kun lauantaina 5. elokuuta aloiteltiin tukkilaisten tyynenveden SM-kisoja Uittomieskämpän rannan tuntumassa Evijärvellä. Sää oli mitä parhain, tosin tuuli pyöritteli tulitikun mittaista lainetta Välijoen pintaa ja joen virtauksen kanssa. Kisojen juontajana toimi Mats Iso-Pellinen. Kisojen avauksesta vastasi Evijärvi-Seurasta Esko Ahonen, joka selvitti kämpän ja alueen historiaa.
–Olemme tyytyväisiä, että olemme saaneen nämä kisat Evijärvelle nyt elokuussa 2023. Koko Ähtävänjoki on ollut merkityksellinen ja kuinka se on tuonut työtä ja toimeentuloa alueelle. Tämä kaikki on kunnianosoitus niille menneille sukupolville, jotka ovat ottaneet toimeentulonsa metsistä ja uittotyömaista. Muistan, kuinka viimeinen uitto oli vuonna 1968 tällä joella. Meillä Evijärvellä vaalittu hyvin pitkään tätä perinnettä huolella. Vuonna 2016–17 aloitettiin rakentamaan uittomieskämppää, jonka alueella nämä kisat nyt järjestetään. Tänä keväänä rakennus sai huomattavan tunnustuksen Etelä-Pohjanmaan Rakennustaitosäätiösäätiöltä. Kunnialaatta on kiinnitetty kämpän seinään. Nyt muistamme myös Reijo Saarta, joka on ollut voimaperäisesti mukana vaalimassa uittoperinnettä, julkisesti tässä tilaisuudessa. Luovutamme nyt Reijolle reliefin laatan tunnustuksena hänen tekemästään työstä.
Kilpailujen suojelijaksi lupautunut Tapio Korjus ei yhteensattumien vuoksi päässyt paikalle. Ahonen luki hänen lähettämänsä tervehdyksen:
”On suuri ilo ja kunnia toimia näiden tukkilaisten SM-kisojen suojelijana. Tukkilais- ja uittoperinteen ylläpito ja kehittäminen on tärkeää. Suomella on merkittävä historia metsätaloudessa ja siihen liittyvässä tukkilaiskulttuurissa. Se on historiaa, jolla Suomea rakennettiin ja jota ei tule unohtaa. Tukkilaisten tyynenveden SM-kisat Evijärven lajiin sopivissa loistavissa olosuhteissa ovat hieno esimerkki uittoperinteen jatkamisesta. Kilpailujärjestelyt ja paikalle rakennettu uittomieskämppä kertovat evijärveläisten rakkaudesta ja kunnioituksesta menneiden sukupolvien työhön ja tärkeään historialliseen perintöön.
SM-kisat haastavat kilpailijat monella tapaa. Menestykseen tarvitaan kuntoa, taitoa ja ketteryyttä. Luonnostaan nämä ominaisuudet eivät synny tukkilaiskisoihin eivätkä muihinkaan urheilulajeihin. Kisailijoilta tarvitaankin monipuolista ja pitkäaikaista harjoittelua huippusuoritusten saavuttamiseen. Tässä kilpaurheilu voi toimia esimerkkinä kaikille – saavuttaakseen unelmansa ja päämääränsä ihmisen tulee kehittää itseään pitkäjänteisesti säilyttäen samalla tekemisessä ilo ja intohimo. Näin voi syntyä jotakin suurta.”
Tämän jälkeen Ahonen julisti kisat avatuksi ja totesi, että paras voittakoon.
Avoimen luokan aloitti Juha Julkunen vahvalla suorituksella, häntä seurasi Toni Mikkonen. Sarjojen välissä haasteltiin kilpailijoiden kanssa. Ikämiehissä kilpaileva Hannu Kettunen, 47 SM mitalia, oli saapunut Savonlinnasta asti Evijärvelle.
–Jos mies on hyvä näistä hommissa, niin pittee yrittee ja ainahii leuat käypi. Tukkilaismaratoni on painajainen, mutta se painajainen pittee vuan voitoo, Kettunen leukailee ja kääntelee sestaa kourissaan.
Yleisessä sarjassa kilpaileva helsinkiläistynyt pedersöreläinen Nina Gunell kuvaili, että kilpaileminen on hauskaa ja perinteen ylläpitoa.
–Menestystä naisten sarjoissa on useampi SM-kulta, yleisessä ei mitalimenestystä. Oma kotirata on Lappforsin mökillä. Olin myös pari vuotta sitten täällä kisaamassa, Nina kertoi.
LAUANTAINA kilpailtiin kolmessa sarjassa: yleinen, nuoret ja ikämiehet. Nuorten sarjassa oli kaksi kilpailijaa, Pinja Kangasmetsä ja Lukas Ahokangas. Sarjan voiton vei Pinja ajalla 1.15,93. Nuoret kilpailivat kahdella lajilla, puomijuoksu ja sumajuoksu. Keveys ja ketteryys olivat näissä lajeissa valtti.
Aikuisten maratonissa oli viisi lajia: soutu, veneenveto, puomilla juoksu, sumajuoksu sekä sestominen. Lajit vaativat äärimmäistä kuntoa, ketteryyttä ja pelisilmää. Voiton yleisessä sarjassa vei Juha Julkunen Savukoskelta 6.06:40, hopealla Toni Mikkonen Lieksasta, 8.12:69, ja pronssia otti Ville Kultalahti Lapualta, 9.46:09.
Ikämiehissä voitto meni Pauli Ylitalolle Pudasjärvelle, 8.07, hopea Jarmo Mustoselle, 10.51, ja pronssi Tapani Hiltulalle Raumalta, 11.18.
Joukkuesoudussa, kaksi soutajaa ja perämies, käytiin kamppailua kolmen venekunnan voimin. Ensimmäisenä soutanut joukkue souti venettä niin voimaperäisesti, että kilpailuvälinettä jouduttiin korjaamaan ennen seuraavaa suoritusta. Voiton vei Pohjolan Tukkilaiset (Julkunen, Ylitalo, Kettunen) 1.53, kakkosena Kitkan Viisaat (Mustonen, Kultalahti, Hiltula) 1.59, kolmanneksi Evijärvi-seura (Mikkonen T, Gunell, Saari) 2.04.
Paikalla oli väkeä runsaasti, koska aihe kiinnosti. Olivathan nyt nähdyt suoritukset kunnianosoituksia entisaikojen ammatille, josta moni ruokakunta sai toimeentulonsa. Suoritusten välissä kilpailijoita haastateltiin ja kyseltiin tunnelmia, kuinka kilpailu oli sujunut. Kaikki osanottajat olivat valmiita tulemaan uudestaan Evijärvellä, seuraaviinkin kilpailuihin, kun ne järjestetään. Paikalla oli myös runsaasti nuorta väkeä seuraamassa mittelöä ja tukkilaistaitoja, hyvä niin.
Hikisen ja kostean rupeaman jälkeen paremmuus oli saatu selville ja palkintojen jaon aika koitti. Palkinnot jakoi Kauno Koivukangas. Hän lausui Evijärvi-Seuran puolesta loppusanat sekä kiitteli yleisöä ja toivotti kaikille turvallista kotimatkaa.
