ELÄKELIITON liittovaltuuston 16. toukokuuta järjestetty kevätkokous vaatii kannanotossaan poliittisilta päättäjiltämme pikaisia toimia pienituloisten eläkeläisten toimeentulovaikeuksien helpottamiseksi.
Ukrainan sodan myötä dramaattisesti kiihtynyt inflaatio on ajanut monet eläkeläiset vakaviin toimeentulovaikeuksiin. Eläkeliiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan hintojen nousu on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia jopa 40 prosentille 5 760 vastaajasta. Lähes kolmannes vastaajista kertoi joutuneensa tinkimään jopa lääkärikäynneistään ja muista terveydenhuollon palveluiden käytöistään.
Liittovaltuusto muistuttaa, että toimeentulo on erityisen niukkaa yksin asuvilla pienituloisilla eläkeläisillä. Keskeinen huoli arjessa selviämisessä on oma yllättävä sairastuminen, jonka monet pelkäävät kaatavan henkilökohtaisen talouden lopullisesti. Yleisimmin tingitään ruoasta (60 prosenttia vastaajista). Kaupan hyllyille jätetään usein mm. hedelmät, vihannekset, liha, kala, leipä ja leikkeleet. Osa eläkeläisistä kertoo joutuvansa jopa ruoka-avun varaan.
Suomalaisten mediaanieläke on bruttona vain 1 650 euroa kuukaudessa. Mediaanieläkkeen alle jäävistä eläkkeistä jää verojen jälkeen käteen alle 1 350 euroa kuukaudessa. Tämä summa on puolestaan Eurostatin määrittelemä pienituloisuuden raja yksin asuville. Tällaisten tulojen varassa eläminen on erittäin niukkaa.
Perusturvan taso Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna vaatimaton. Liittovaltuusto onkin huolestuneena seurannut eduskuntavaalien jälkeistä julkista keskustelua, jossa on väläytelty jopa indeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia. Pienituloisten eläkeläisten haavoittuvaan asemaan on kiinnittänyt aiemmin huomiota myös YK:n ikäihmisten oikeuksien itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler.
Liittovaltuusto katsoo, ettei pienituloisia ihmisiä tule ryhmitellä sen perusteella, mikä heidän pääasiallinen tulolähteensä on. Päätöksenteko on arvovalintoja. Suomessa on 2020-luvullakin oltava varaa siihen, että pienituloisista eläkeläisistä pidetään huolta.
