Evijärveltä vuonna 1961 valmistunut koululuokka kohtasi 60 vuotta myöhemmin

Evijärven keskikoulun vuonna 1961 päättäneitä opiskelijoita. Miehet vasemmalta oikealle: Matti Annola, Raimo Rintala, Roy Peltokangas, Jouni Ritala ja Ahti Joutsen. Naiset: Pirkko-Liisa Mäkinen (Melender), Malla (Marja-Liisa) Saarela (Mäkelä), Anja Naulapää (Uusitalo), Raija Pöyhönen (Latukka), Tuula Kivelä (Kupila). Kuva: Raimo Rintalalta
EVIJÄRVEN keskikoulun vuonna 1961 päättäneitä opiskelijoita kokoontui viettämään koronan vuoksi viivästynyttä 60-vuotispäätöspäivää Seinäjoelle hotelli Almaan. Mukaan paikan päälle oli päässyt kymmenen, ja lisäksi etäyhteyden kautta mukana oli kolme. Useampi oli myös ollut yhteydessä sähköpostitse.

Päivä sujui rattoisasti syöden ja rupatellen. Jokainen oli valmistautunut kertomaan omista vaiheistaan yhteisten kouluvuosien jälkeen. Mielessä oli kuva niistä koulunsa päättävistä viidesluokkalaisista, joillakin luokkakuva mukana, mutta eihän todellisuus vastannut enää sitä hetkeä, ja tunnistamisessa oli selviä vaikeuksia. Lopulta kaikista kuitenkin löytyi niitä nuoruuden piirteitä ja jokaiselle nimi. 

Tervetuliaismaljat kohotettiin kahdeltatoista, ja sen jälkeen päivää jatkettiin läpikäymällä luokan nimilistaa. 35 oppilaasta oli jo kuollut seitsemän. Sairauksilta eivät olleet säästyneet paikallaolleetkaan, ja jo voitettuja vaikeita sairauksia oli monella. Ikä rupeaa olemaan vääjäämättä suurin riskitekijä hyvinvoinnille. 

LOUNAAN jälkeen kerroimme vuorotellen historiaamme. Ja siitähän ei meinannut tulla loppua, niin paljon olisi ollut kerrottavaa.  

Mieleen jäi erityisesti se, kuinka haastavaa jokaisen kohdalla oli ollut edetä elämässään. Olimme kaikki maaseudun varsin vaatimattomista olosuhteista. Yhteiskunnan turvaverkot eivät olleet vielä nykypäivän tasolla. Siksi osa suuntasi nopeasti työelämään ja pätevöityi työssä ja opiskeli myöhemmin työn ohella.  Jatko-opintoja varten opintolainaa oli pyydettävä pankista 10 prosentin korolla.  

Hyvin olimme kuitenkin kaikki edenneet elämässämme sekä sosiaalisesti että ammatillisesti ja vaikuttaneet monilla aloilla. Osa on edelleen aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Puhuttiin myös perheistä ja lapsista sekä lapsenlapsista. 

MUISTELTIIN opettajia, oppilaita ja opiskelua. Tuohon aikaan, vuosina 1957–61, olosuhteet maaseudulla olivat vielä vaatimattomat ja lasten laittaminen keskikouluun ja siitä eteenpäin oli myös suuri taloudellinen ponnistus vanhemmille. Kustannuksia aiheuttivat yksityisen keskikoulun lukukausimaksut ja matkakulut.  

Jatko-opiskelupaikkoja ei lähialueilla ollut ja ammatillisiin kouluihin ja lukioon täytyi hakeutua muualle. Evijärveltä Pietarsaareen ja Kokkolaan, Kortesjärveltä pääasiassa Kauhavalle. Lupa lukioon tuli Evijärvelle kaksi vuotta myöhemmin. Opiskeluaikanamme neljä kymmenestä opiskelijasta oli Kortesjärveltä, parhaimmillaan yli sata. 

Kouluruokailu tuli viimeisen lukuvuotemme aikana. Siihen asti eväänä oli useimmilla maitopullo ja voileivät. Harvat asuivat koulun lähellä ja koulumatkat kuljettiin yleisillä linja-autoilla. Koulun alkaminen oli ajoitettu linja-autojen aikataulujen mukaan 9.50–15.30. Odotusaikaa kertyi ja sitä pojat viettivät pelaamalla pingistä, nostelemalla painoja tai talvella luistelemalla koulun pihassa olevalla kentällä. Tytöt pääasiassa opiskelivat. 

OPETTAJAT vaihtuivat tiheään ja alkuvuosina olivat useimmiten vailla muodollista pätevyyttä. He tekivät kuitenkin suuren vaikutuksen, riippuen myös opiskelijan mielenkiinnosta. Muisteltiin rehtori Marjatta Hosiaa, joka toimi myös äidinkielen opettajana ja hänen silloin varsin uutta opetusmenetelmäänsä, esitysten nauhoittamista kelanauhurilla ja niiden kuuntelua ja kommentointia.  

Vaikutuksen oli jättänyt myös rehtori Antti Iho ja hänen usein omintakeinen huumorinsa sekä jämäkkä opetus. Noihin aikoihin avaruuteen lähetettiin myös ensimmäinen Sputnik ja sen piipitystä saimme kuunnella koulun monitorista ja tähyillä taivaalle sen nähdäksemme. 

Matti Annola kertoi kulkeneensa 12 kilometrin koulumatkan pyörällä joka säällä, myös pyryssä ja kovassa pakkasessa. Pukeutuminen oli sitä mukaa. Monta vaatekerrastoa, karvalakin korvaläpät nauhalla leuan alle sidottuna ja kaulahuivi pään ympärille kiedottuna. Kaikista kovimmilla pakkaisilla toki linja-autokyyti mahdollistui, mutta sillekin oli matkaa kolme kilometriä.  

Aamuaskareet olivat jääneet hyvin hänen mieleensä. Tyypillisenä talvipäivänä herätessä hellalla oli jo äidin keittämää kahvia ja puuroa. Kahvin hän joi tyhjään mahaan ja lähti hakemaan tuoretta maitoa navetasta puuron kanssa. Sitä ennen piti usein navettaan kantaa vettä avannosta, joka täytyi ensin hakata auki kirveellä. Puuron ja maidon kanssa hän söi leipäpaloja, jotka uitti pannussa paistetussa siankyljen rasvassa.  

ITSEKIN muistelin koulumatkaani. Olin Kortesjärven Ylikylästä läheltä Kauhavan rajaa. Samasta kylästä toistakymmentä oppilasta kävi keskikoulua Evijärvellä.  

Koulumatkat tehtiin Haldinin linja-autovuorolla Kokkola–Seinäjoki ja matkaa kertyi yli 30 kilometriä suuntaansa. Välillä oli 15 minuutin pysähdys Kortesjärven matkahuollossa.  

Aamuvuoro sopi koulun alkamisaikaan, mutta iltavuoro lähti vasta lähes tunti koulun loppumisen jälkeen. Joskus koulu loppui aikaisemmin ja silloin käveltiin Fiskarin mäelle paremman tekemisen puutteessa. Koulupäivät muodostuivat yhdeksän tuntia pitkiksi ja kun koko päivä oli jaksettu vain eväiden voimin, oli kymmenen pennin nisusika matkahuollossa suuri houkutus, jos rahaa oli. Matka-aika käytettiin usein tehtävien tarkistamiseen.  

Mutkaisten ja soukkien teiden kunto oli myös ongelma. Jo keskikoulun pääsykokeisiin (silloin oli kaksipäiväiset) mennessä jäi meitä vienyt naapurin Volkswagen kiinni rapakkoon. Linja-auto pääsi näistäkin kohdista ohi voimallaan. Mutta talvella tiet olivat joskus aurattu jopa ojan puolelle ja muutaman kerran talvessa nopeassa vastaantulotilanteessa linja-auto ajautui ojaan. Ei siinä vaurioita syntynyt, mutta koulusta myöhästyttiin ja joskus huonolla kelillä oikein odotettiin ojaan ajamista.  

Aamulla lähtö kotoa oli 8.40 ja kotona oltiin 17.30. Ei paljon jaksanut opiskella, eikä aikaa jäänyt harrastuksiin. 

Raimo Rintala 

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.