Alajärvi vahvistaa tasettaan – Koronasta on selvitty kohtuudella, mutta uudet haasteet odottavat lähivuosina

Talousjohtaja Tapani Kotanen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Joensuu ja kaupunginjohtaja Vesa Koivunen olivat helpottuneita, että Alajärven talous jäi tänäkin vuonna plussan puolelle.
ALAJÄRVEN kaupunginhallitus hyväksyi 31. maaliskuuta kaupungin 858 304,26 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2021. Viime vuonna ylijäämää kertoi kaksi miljoonaa euroa. Kaupungin taseessa on nyt 8,6 miljoonan euron puskuri tulevia vuosia ajatellen.

Jos konsernin tase huomioidaan, ylijäämää löytyy noin 10 miljoonaa euroa. Kaupungin johdolla ja luottamushenkilöillä on syytä olla tyytyväinen tulokseen, joka antaa hyvät lähtökohdat uudenlaiseen kuntatalouteen perusturvan palveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle ensi vuoden alusta.

Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,66 ja -kulut 5,15 prosenttia. Verotulot kasvoivat lähes 1,9 miljoonalla eurolla, 31,4 miljoonaan, mikä oli 6,39 prosenttia enemmän kuin 2020. Valtionosuuksia saatiin noin 37 miljoonaa euroa, ne vähentyivät noin miljoonalla eurolla. Toimintakate oli 64 miljoonaa ja käyttökate 4,6 miljoonaa euroa. Yksittäisenä eränä tulosta paransi sairaanhoitopiirin tekemä 400 000 euron maksun palautus.

–Verotulojen jakoperusteet vaihtelevat ja aiheuttavat eniten muutoksia verotuloissa; ansiotulo- ja kiinteistöverotuksen määrä on säilynyt suunnilleen samanlaisena viime vuodet, kertoi talousjohtaja Tapani Kotanen.

Kulujen kasvuun on useita syitä.

–Valtio siirtää kunnille uusia tehtäviä lakimuutoksilla, mikä heijastuu kuntien talouteen: kansanedustajat lupaavat täyden kompensaation kuluille, mutta Valtiovarainministeriöltä ei täyttä korvausta saada. Esimerkkinä tästä on yleisen oppivelvollisuuden laajentaminen, josta meille jää maksettavaa 100 000–200 000 euroa. Samoin varhaiskasvatuksen maksujen muuttuminen sekä ryhmäkokojen pienentäminen ovat lisänneet kaupungin kuluja, kun tuloja on saatu arvioitua vähemmän ja uutta henkilökuntaa on palkattu säädöksiä vastaavasti.

Lainakanta per asukas on 3 156 euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 216 euroa. Viime vuoden suurin investointi oli palolaitoksen valmistuminen, jolle oli 1,7 miljoonan euron määräraha. Kaikkiaan kesäkuussa valmistunut asema maksoi noin viisi miljoonaa euroa. Tilat on vuokrattu Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.

–Palo- ja pelastuslaitoksen toiminnalle on nyt meillä hyvät edellytykset, palvelua voidaan antaa naapurikuntiinkin, Kotanen kertoi.

Peruskorjauskohteista suurimpia ovat terveyskeskus (98 000), Kultakämmen (152 000), koulukeskus (82 000) ja Ankkurikentän huoltorakennus (148 000 euroa). Lisäksi kaupunki investoi kaavateihin 489 000, vesi- ja viemärilaitokseen 260 000 sekä ulkoilu- ja urheilualueisiin 347 000 euroa.

KORONAPANDEMIAN vaikutukset kuntatalouteen tekivät viime vuoden ennustamisesta haastavaa, ja vaikeuttivat palveluiden järjestämistä kunnissa. Valtiolta pandemian kustannuksiin saatu 1,1 miljoonan euron avustus kattoi kulut, mutta ei enempää. Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen kiitti kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä joustamisesta: palvelut saatiin järjestettyä haasteista huolimatta.

Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu kiitteli perusturvan työntekijöiden ammattitaitoista toimintaa pandemian hillitsemisessä, vaikka haasteita riitti.

–Henkilöstön sairaslomapäivät nousivat 10,8 työpäivästä 14,4 päivään per henkilö edellisestä vuodesta.

Hän nosti esille eläköitymiseen varautumisen merkityksen perusturvassa.

–Hyvät lähipalvelut ja laadukas terveydenhuolto sekä hyvät työllistymis- ja harrastusmahdollisuudet kaikille ikäryhmille auttavat toivottavasti ammattitaitoisen työvoiman saamisessa.

–Kaupungin yksiköistä eläköityy viiden vuoden aikana 250 henkilöä, se on yksi kaupungin isoista haasteista lähitulevaisuudessa, kertoi Koivunen.

–Ammattitaitoisten tekijöiden löytäminen on haaste, ja kaupungin tulee olla kiinnostava työnantaja, huolehtia velvoitteistaan ja työhyvinvoinnista, jatkoi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Joensuu.

Joensuu totesi hyvinvointialueen valmistelun olevan vauhdikasta ja kaupungin olevan siinä vahvasti sekä aktiivisesti mukana.

–Seutuyhteistyö Järviseudulla on tiivistynyt viime vuonna, sen arvo nähdään kaikkien kannalta. Täällä ei kukaan yksin pärjää.

KAUPUNGIN tulevia haasteita ovat eläköitymisen lisäksi yleinen hintojen nousu, erityisesti energian osalta, maataloustuottajien tukeminen, että alkutuotanto säilyisi alueella, sekä TE-palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle 2024: asiaa koskeva lakiesitys tulee kunnille lausuntopyyntöjä varten toukokuussa.

–Kuntien rahoitusvaje on tiedossa, vaikka viime vuonna tehtiin hyviä tuloksia, Koivunen totesi. –Tarkkaa taloudenpitoa on syytä jatkaa.

Vastaavasti vahvuutena on pienyrittäjyys sekä laaja elinkeinokenttä; kaikki ei ole yhden jalan varassa ja pienyrittäjät ovat ketterämpiä kuin suuret yritykset, joiden ongelmat heijastuvat välittömästi suureen määrään työntekijöitä ja perheitä.

Positiivisena asiana voidaan todeta, että perusturvan siirtyminen hyvinvointialueelle helpottaa talouden ennustettavuutta, sillä se on kaikista toimialoista vaikeimmin ennakoitava: jo muutama pitkäaikaista erikoissairaanhoitoa tarvitseva potilas voi keikauttaa budjetin. Jatkossa kunnille jää hyvinvoinnin edistäminen. Siihen pureudutaan kaupungin strategiassa, joka tulee valtuustolle käsiteltäväksi huhtikuussa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.