Alajärven seurakunta sai piispalta hyvän palautteen ”Toivon, että Alajärvi lähtee seurakuntaliitosselvitykseen avoimin mielin”

Piispantarkastus päättyi piispanmessuun. Simo Peura keskellä sinisessä kasukassa.
LAPUAN hiippakunnan piispa Simo Peura päätti uransa viimeisen piispantarkastuksen Alajärven seurakunnassa helpottunein, mutta haikein mielin. Gabrielin kirkossa pidetyn piispanmessun päätteeksi pitämässään puheenvuorossa hän veti yhteen perjantaista sunnuntaihin kestäneen tarkastuksen aikana tekemiään havaintoja. Seurakunnan toiminta sai häneltä kiitosta.

–Tämä on erittäin hyvin hoidettu seurakunta. Alajärven seurakunnassa on osaava, innostunut ja vastuuntuntoinen henkilöstö. Seurakunnan hallinto toimii hyvin, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyö on toimivaa.

Kirkkoherra Ari Auranen sai kehuja muun muassa aikaansaavuudesta ja pyrkimyksestä kehittyä työssään.

–Talouspäällikkö Tuula Luoman ja kirkkoherran yhteistyö toimii hyvin.

Talous on tasapainossa, taseessa ylijäämää on 2,4 miljoonaa euroa. Verotulot ovat kuitenkin laskussa ja henkilöstömenot kasvussa, joten toimintamenoja on supistettava. Jäsenmäärä on laskenut 10 vuoden aikana 1 300 henkilöllä ja laskee edelleen väen vähenemisen vuoksi. Seurakunnalla on metsää 750 hehtaaria, jota on hoidettu hyvin.

Kehitettävää Peura näki kiinteistöstrategiassa: jokaisen rakennuksen kohdalle voisi kirjata, aiotaanko se säilyttää omassa toiminnassa vai ei. Henkilöstösuunnitelmaan hän toivoi täydennystä, että toiminnan tarpeita arvioimalla voitaisiin kirjata, mistä viroista pidetään kiinni ja millä määrällä.

Seurakunnan tarkastajat kokivat elävänä ja tärkeänä toimijana paikkakunnalla. Pappisasessori Elina Tourunen totesi, että lähetys-, diakonia- ja aikuistyö tarjoavat mahdollisuuksia tulla yhteen, jakaa elämän kysymyksiä, rukoilla ja lukea Raamattua.

–Diakonia kirpparin yhteyteen on avattu Olotila, matalan kynnyksen paikka. Jotta nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluviin, rippikoulun käyneille nuorille tulisi tarjota mahdollisuutta osallistua nuorten vaikuttajaryhmään. Perinteisen päiväkerhotoiminnan rinnalle on etsittävä uusia tapoja tukea perheitä ja kristillistä kasvatustyötä. Viestinnässä paras viestintäväline on ihminen ihmiselle.

SEURAKUNTARAKENTEEN muutos on hallinnollisesti merkittävä askel. Peura toivoi, että Alajärvi ja viisi muuta muutosselvitykseen osallista seurakuntaa lähtisi selvitykseen avoimin mielin. Maanantaina 1. marraskuuta järjestetään asiaa koskeva kokous seurakuntien edustajien kesken.

–Selvitys on määrä tehdä tammikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen tuomiokapituli arvioi, onko syytä tehdä seurakuntaliitosta koskeva esitys. Syy selvitykseen on voimavarojen väheneminen alueella. Seurauntatyö on turvattava vuoteen 2030 ja pidemmällekin asti. Hallinnollisesta uudistuksesta voi olla pieni taloudellinen säästö, mutta sitäkin enemmän toiminnan yhteinen kehittäminen.

Jos esitys seurakuntaliitoksesta tehdään, kirkkohallitus ratkaisee asian kesäkuun loppuun. Ratkaisun tulee olla selvillä seurakuntavaaleja järjestettäessä ja uudella mallilla lähdettäisiin toimimaan vuoden 2023 alusta.

–Viime ja kuluneen vuoden aikana hiippakunnassa yhdistymisiä on tapahtunut useita. Niitä tulee etenkin hiippakunnan reuna-alueilla, joissa väestön määrä laskee voimakkaasti.

Piispantarkastusta varten kärpäset oli siivottu kirkon kupolista ja lipputankojen narut vaihdettu.

–Tämä kuvaa hyvin Alajärven seurakuntaa; asiat halutaan tehdä hyvin ja viedä ne päätökseen. Luulen, että tällaisen seurakunnan jäsenenä on mukava olla. Ainakin piispan on mukava kaitsea tällaisia seurakuntia.

MESSUUN osallistui noin 200 henkilöä, mistä Peura oli vaikuttunut. –Korona-aikana se on iso määrä.

Ari Auranen luovutti muistolahjaksi piispatar Anni Peuralle paikallisen sepän takoman Luther-ruusun, samoin piispantarkastuksessa mukana olleille pappisasessori Elina Touruselle ja notaari Teemu Leinolle, sekä piispalle krusifiksin.

–Alajärvi on minulle rakas; olin täällä hetken hammaslääkärinä ennen naimisiin menoa, totesi Anni Peura ja kiitti hänelle lauantaina järjestetystä ohjelmasta, erityisesti musiikkiopiston toteuttamasta konsertista.

ANSIOMERKIN 30-vuotisesta toiminnasta seurakunnan hyväksi saivat Paula Halla-aho, Helena Koskinen, Hannu Kujala, Aune Kuoppa-aho, Riitta Lepistö, Ritva Leppäaho, Tapio Moisio, Torsti Orajärvi, Erja Rintala, Tiina Akomeah ja Toivo Uusitalo. 20-vuotismerkki luovutettiin Reijo Hirvelälle, Eino Kangastielle, Arto Kangastuvalle, Markku Kariluomalle, Eeva-Liisa Koloselle, Leila Lahdelle, Jukka Nurmelle, Ismo Pitkäselle ja Karita Tupelille.

Yhdessä eteenpäin: keskustelun otsikosta seurakunnan visioksi

PIISPANTARKASTUKSEEN sisältyi ohjelmaa Yrittäjien aamiaisesta yritysvierailuun ja kaupungin johdon tapaamisesta Lehtimäen kappeliseurakunnan yhteistyötahojen kokoontumiseen.

–Moni seurakunta voisi ottaa mallia siitä, miten Lehtimäellä on rakennettu verkostoyhteistyötä ja seurakuntakodista on tullut kylän keskus, jossa on avoimet ovet järjestöjen ja harrastuspiirien kokoontumiselle, totesi pappisasessori Elina Tourunen.

Alajärven yläkoululla järjestettyä paneelia piispa Peura kuvaili mieliinpainuvaksi. –Siellä on kasvamassa syvällisiä ajattelijoita.

PERJANTAI-ILLAN kruunasi Yhdessä eteenpäin-kansanjuhla monitoimihallilla. Lähetys- ja viestintäkoordinaattori Tiina Akomeah juonsi paneelikeskustelun, jossa eri toimijoiden edustajat pohtivat, kuinka yhteistyössä seurakunnan kanssa voitaisiin viedä Alajärveä eteenpäin. Monenlaisia yhteistyökuvioita onkin jo toiminnassa.

Paikallisseurakunnan merkitys nähtiin tärkeänä muun muassa sen tarjoamien rauhoittumisen mahdollisuuksien vuoksi.

–Leirikeskuksessa voisi järjestää Yrittäjien saunaillan kerran viikkoon, ehdotti Toni Harjula. –Kun miehet istuvat saunan lauteilla, alkavat ne kipeämmätkin aiheet nousta pintaan.

Myös seurakunnan pysyvyys nousi tärkeäksi arvoksi useissa puheenvuoroissa.

Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu totesi, että seurakunta on koulun tärkeä yhteistyökumppani.

–Seurakunta voisi tarjota kouluille opetussuunnitelman mukaisesti oppimisympäristöjä ja oppiainerajoja ylittäviä oppimissisältöjä. Olisi hyvä, jos olisi valmiita oppimiskokonaisuuksia, ja välillä voitaisiin tulla paikan päälle tutustumaan. Mitä enemmän kosketuspintaa on, sitä tutummaksi toiminta tulee ja sitä matalammaksi kynnys osallistua toimintaan.

SEURAKUNNALTA odotetaan sen ydintehtävässä pysymistä. –Kirkon tehtävänä on tuoda tähän aikaan rohkeaa todistusta Jeesuksesta, mutta myös puolustaa kristillisiä arvoja ja lähimmäisenrakkautta, olla heikommassa asemassa olevien puolella, linjasi kirkkoherra Ari Auranen.

–Kirkon tulisi olla julkisessa keskustelussa esimerkkinä; että hyvin vaikeistakin asioista voidaan keskustella, ja niistä ei välttämättä olla samaa mieltä, mutta keskustelun jälkeen osapuolet voivat olla lähempänä toisiaan, totesi peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila.

–Kirkon pitää edelleen kertoa siitä, mitä kristinusko on, siitä, mitä tienviittoja Raamattu antaa elämän kunnioittamiseen ja hyvään elämään, sekä muistuttaa siitä, että jokainen elämä ja ihminen on ainutkertainen ja tärkeä, muistutti Joensuu. –Monelle lapselle koulun uskonnontunnit ovat ainoa kosketuspinta uskontoon. Lapsilla täytyy olla oikeus saada rakennuspuita omalle elämälleen ja on meidän aikuisten velvollisuus niitä tarjota.

Piispa totesi yhteenvetopuheenvuorossaan, että seurakunta voisi olla kokoava taho, joka kutsuu muita yhteisiin hankkeisiin. Hän aikoi viedä eteenpäin idean oppimateriaalien kehittämisestä kouluille.

Hän piti paneelikeskustelun mottoa Yhdessä eteenpäin hyvänä visiona seurakunnalle.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.