Inkeri Lamer tutki suomalaisten asumisuria Ruotsissa

Inkeri Lamer, syntyjään Mäkinen, on syntyisin Kortesjärven Laukkosesta. Hän muutti perheensä kanssa Helsingistä Ruotsiin syksyllä 1977, ja toimi siellä Ruotsin radion Göteborgin toimituksessa suomenkielisenä toimittajana lähes 30 vuotta. Sen jälkeen hän on tutkinut suomalaisten työvoimasiirtolaisten elämää Ruotsissa ja erityisesti Göteborgin alueella. Hänen teoksensa Kotona Ruotsissa, Suomalaisten asumisuria Göteborgissa, on julkaistu tänä vuonna.

Inkeri Lamer julkaisi vuonna 2015 siirtolaisinstituutin kustantamana kirjan Raskas metalli. Siinä hän analysoi erityisesti Göteborgin telakoille työhön tulleiden suomalaisten telakkatyöläisten taustoja ja elämän kulkua Ruotsissa. Siinä yhteydessä hän sivusi myös jonkin verran näiden ihmisten asumiseen liittyviä asioita, mutta tarkempi analyysi heidän asumiseensa liittyvistä olosuhteista ennen ja jälkeen Ruotsiin tuloa ei kuulunut tuohon tutkimusprojektiin.

Helmikuussa 2020 Lamer julkaisi niin ikään Siirtolaisinstituutin kustantamana kirjan Kotona Ruotsissa. Tässä Lamer on nyt pureutunut perusteellisemmin työn perässä Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten asumiseen uudessa kotimaassa. Hän on tehnyt vertailuja yleisestä asuntopolitiikasta Suomen ja Ruotsin välillä, mutta kuten edellisessä kirjassaan, on Lamer tässäkin paneutunut tarkemmin lähinnä Göteborgin alueelle muuttaneiden suomalaisten maahanmuuttajien taustoihin ja tämän päivän tilanteisiin.

Toisen maailmansodan jälkeen teollisuus kasvoi rajusti Ruotsissa. Se oli selvinnyt sodasta ilman aseellisia konflikteja monistakin eri syistä, ja sen valmiudet teolliselle kehitykselle olivat monia muita maita paremmat. Kasvava teollisuus tarvitsi myös uutta työvoimaa, ja Ruotsiin virtasi väkeä työn perässä eri puolelta maailmaa. Suomesta Ruotsiin siirtyi 1950–1979 välisenä aikana yli 400 000 ihmistä. Enimmillään muuttoliike oli 1970 luvun vaihteessa, jolloin Ruotsiin siirtyi yli 40 000 Suomen kansalaista. Osa muuttaneista palasi pian takaisin kotimaahan, mutta suuri osa jäi pysyvästi uuteen kotimaahansa, niin että nykyisin lasketaan Ruotsissa asuvan noin 700 000 suomalaisen taustan omaavaa henkilöä, joista Göteborgin alueella noin 30 000.

On selvää, että kasvava työvoimasiirtolaisten määrä synnytti erityisesti teollisuuspaikkakunnilla asuntopulaa, joka vain paheni vuosien myötä. Tähän poliittiset päätöksentekijät lähtivät vastaamaan niin sanotulla miljoonaohjelmalla. Rakennettiin suuret määrät standardimitoitettuja betonielementtitaloja vuokra-asunnoiksi edullisten valtion tukemien lainojen ja kuntien joustavan, ehkä jopa aggressiivisenkin kaavoituspolitiikan turvin. Esimerkiksi Göteborgin kunta otti haltuunsa kokonaisen naapuripitäjän ja kaavoitti sen uudeksi asuntoalueeksi. Näin syntyi suuret määrät betonilähiöitä, jotka kyllä ratkaisivat silloisen akuutin asuntopulan, mutta myöhemmin ne aiheuttivat uudenlaisia ongelmia. Näiden murrosten läpi kulki myös monen suomalaisen perheen elämä Ruotsissa. Näihin moninaisiin elämänvaiheisiin on Inkeri Lamer halunnut pureutua tekemässään tutkimuksessa. Työssään radiotoimittajana Göteborgissa Lamer pääsi näkemään monesta eri näkökulmasta muun muassa paikallisten telakkatyöläisten elämää ja itsekin juuriltaan suomalaisena oli hänen helppo lähestyä maanmiehiään.

Tutkimuksensa tueksi Lamer haastatteli 29 eri puolelta Suomea Göteborgin alueelle muuttanutta suomalaista. Haastateltaville annettiin melkoinen joukko kysymyksiä, joiden raamittamana he saivat itse kertoa elämänvaiheistaan ja asumisestaan lähtien lapsuudenkodista aina tämän päivän olosuhteisiin saakka. Haastateltavien kirjo on ikärakenteeltaan sellainen, että heidän kertomuksensa kattavat koko ajanjakson sotien päättymisestä tähän päivään saakka. Heidän joukossaan on myös muutama henkilö, jonka lapsuudenkoti on ollut Etelä-Pohjanmaalla.

Monet Ruotsiin muuttaneista palasivat takaisin Suomeen, jotkut heistä palasivat taas takaisin Ruotsiin. Muuttoa Suomeen lienee harkinnut lähes jokainen. Mikä sitten sai jäämään lopullisesti Ruotsiin? Näitä kysymyksiä on Lamer pohdiskellut yhdessä haastateltaviensa kanssa. Vastauksia voit lukea kunkin haastateltavan omasta kertomuksesta.

Mauri Jokela

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.