Lahden taakse Ruotsiin

Volvo vuodelta 1974. Volvo oli suosittu auto, joka maksoi 1974 29 900 kruunua. Sama hinta oli Saab 99 L:llä. Kuva: Freepik.
Volvo vuodelta 1974. Volvo oli suosittu auto, joka maksoi 1974 29 900 kruunua. Sama hinta oli Saab 99 L:llä. Kuva: Freepik.
Volvo vuodelta 1974. Volvo oli suosittu auto, joka maksoi 1974 29 900 kruunua. Sama hinta oli Saab 99 L:llä. Kuva: Freepik.
Volvo vuodelta 1974. Volvo oli suosittu auto, joka maksoi 1974 29 900 kruunua. Sama hinta oli Saab 99 L:llä. Kuva: Freepik.

SIIRTOLAISUUTTA Amerikkaan Ruotsin kautta ja suoraan Ruotsiin on ollut 1800-luvusta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakennustyö, karjalaisten asuttaminen ja hyvinvointivaltion luominen Pohjoismaisen mallin mukaisesti. Vaaran vuodet 1944–48 olivat jättäneet jäljet Venäjän pelkona suomalaisiin, ja se oli yksi syy lähteä Ruotsiin. Suomessa oli menossa ”hallittu” rakennemuutos eli maatalousväestöstä siirryttiin palvelutehtäviin. Työttömyys Suomessa kasvoi, erityisesti maaseudulla. Seurauksena oli muuttoliike Etelä-Suomen lähiöihin. Esimerkiksi Tikkurila syntyi Vantaalle lähiöalueeksi.

Muutto Ruotsiin voimistui ja 1969 ja 1970 muutti kumpanakin vuonna noin 40 000 suomalaista esimerkiksi Pohjanmaalta etsimään työtä ja parempaa palkkaa. Kaiken kaikkiaan yli 100 000 lähti Ruotsiin paremman elämän ja palkan toiveessa. Ruotsi oli elänyt kulta-aikaa 1950-luvulla ja se oli yksi korkeimmista elintason maista. Palkat olivat ainakin kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

Ruotsissa vallitsi voimakas työvoimapula: työntekijöitä tarvittiin BPA:lle, Skanskaan, Volvon, Eiserin ja Algotsin tehtaille. Rakennus- ja käsityöteollisuus siis työllisti suomalaisia. Suomalaiset olivat ahkeria ja taitavia työntekijöitä. Lieveilmiönä oli kuitenkin osittain viinan käyttö ja poissaolot töistä. Tällöin tarvittiin korvaaja töihin eli ersättare.

Suomalaisia muutti Länsi-Göötanmaahan Boråsiin ja Göteborgiin, Sveanmaalle (ruots. Svealand) Eskilstunaan, Västeråsiin, Köpingiin ja Fagerstaan sekä Borlängeen, joka oli kaivosteollisuusalue. Myös Tukholmaan ja Södertäljeen muutti suomalaisia.

Mainos

SUOMALAISET matkustivat pääsääntöisesti Ruotsinlaivoilla Silja Linella ja Viking Linellä. Laivassa ruokaa oli pöydät notkuen ja Marabou-suklaa maistui monelle matkustajalle. Kaipuu Suomeen jäi, ja joka vuosi muistan, kun matkustimme Boråsista laivalla Kappelskäristä Naantaliin. Muutimme Etelä-Pohjanmaalle 1975. Paluumuutto oli erityisen voimakasta 1980-luvulla, jolloin elintaso kohosi Suomessa selvästi ja elettiin vahvan markan aikaa. Työttömyyskin oli laskenut. Muutto Suomeen merkitsi uudenlaista sopeutumista, koska ruotsinkieli vaihtui suomeen ja puolikielisyyttäkin ilmeni monilla paluumuuttajilla. Suomalaiset olivat nostamassa ruotsalaista kansankotia (ruots. Folkhem) ja suomalaisia ruotsalaiset saavat kiittää arvokkaasta työstä. Ilman suomalaisia Ruotsi ei olisikaan hyvinvointivaltio. ”Suomalaiset rakensivat Ruotsin”-voidaan sanoa.

Lasse Pippola, FM

Vimpeli

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.