Käytännön vinkkejä valeuutisen tunnistamiseen

Marita Mattila puhui Sivuluisussa muun muassa siitä, miten valeuutisia voi oppia tunnistamaan.
Kortesjärvellä järjestettiin torstaina luento otsikolla ”Median toiminta — kenen ääni mediassa kuuluu?”. Se oli osa Järvilakeuden kansalaisopiston kolmeosaista, medialukutaitoa käsittelevää luentosarjaa. Marita Mattila käsitteli Kortesjärvellä muun muassa sitä, miten valeuutisia voi oppia tunnistamaan ja miten tietoa arvioidaan kriittisesti.

USKALTAAKO uutisiinkaan enää luottaa? Miten poimia median välittämästä informaatiotulvasta luotettava tieto?

Kortesjärven Pub Sivuluisussa järjestettiin torstaina kurssi otsikolla ”Median toiminta — kenen ääni mediassa kuuluu?”. Se oli osa Järvilakeuden kansalaisopiston kolmeosaista, medialukutaitoa käsittelevää luentosarjaa.

Vielä tänä iltana on mahdollista osallistua viimeiselle luennolle ”Aktiivinen kansalaisuus ja demokratia — missä kansalaisen ääni?” Se järjestetään Evijärven Mäntyhovissa kello 18 alkaen.

–Medialukutaito on kyky suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota ja taito käyttää median seuraamiseen tarvittavia laitteita ja sovelluksia. Medialukutaitoon kuuluu myös sivistyksellinen ulottuvuus; on kansalaisen perustaito osata suhtautua kriittisesti kaikenlaisiin asioihin, luentojen vetäjä Marita Mattila sanoi.

MATTILA on koulutukseltaan tiedottaja, ja hän on työskennellyt aiemmin Järviseudun Sanomien ja Pohjalaisen toimittajana. Hän on myös Kauhavan kaupunginvaltuutettu.

Hän käsitteli Kortesjärvellä muun muassa sitä, miten valeuutisia voi oppia tunnistamaan ja miten tietoa arvioidaan kriittisesti.

Valeuutisilla pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatusmaailmoihin ja asenteisiin. Tärkeää on selvittää, mihin juttu perustuu.

–Keitä jutussa on haastateltu? Onko siinä edes haastateltu todellisia henkilöitä? Jos joku kritisoi jutussa jotakin asiaa, onko vastapuolenkin annettu kommentoida, vai onko juttu yksipuolinen? Mattila luetteli.

Esimerkiksi Googlen käänteisen kuvahaun avulla voi myös yrittää selvittää, onko jutun tai sosiaalisen median postauksen yhteydessä käytetty kuva todellisuudessa peräisin jostain muualta.

Jos jutussa on linkkejä, ne kannattaa avata. Ylipäätään lähteisiin tulisi suhtautua kriittisesti.

–Mikä se lähde on, ja mainitaanko lähdettä edes? Tärkeää on myös katsoa, onko jutun tekijä nimetty ja onko uutissivusto sitoutunut Julkisen sanan neuvoston journalistisiin ohjeisiin, Mattila sanoi.

Näin tunnistat valeuutisen:

1) Tarkista taustat

Tutki jutun julkaissut sivusto. Mikä on sen tarkoitus ja kuka on sen ylläpitäjä?

2) Lue koko juttu

Klikkiotsikot hämäävät. Mikä on koko tarina?                         

3) Kuka on tekijä?

Hae tietoa tekijästä. Onko tekijä luotettava? Onko häntä edes olemassa?

4) Mihin juttu perustuu?

Avaa linkit. Tukeeko esitetty taustatieto tarinaa?

5) Tarkista päivämäärä

Milloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen?

6) Onko se pila?

Erikoinen uutinen voi olla pila. Tarkista sivusto ja kirjoittaja.

7) Tarkista asenteesi

Mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta.

8) Kysy asiantuntijalta

Kysy vaikka kirjastonhoitajalta ja tarkista muut uutissivustot.

(Lähde: International Federation of Library Associations and Institutions IFLA, kääntänyt Suomen kirjastoseura)

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.