Varusmiesten arki on alkanut

Varusmiespalveluksen suorittaminen kuuluu monen järviseutulaisen nuoren velvollisuuksiin. Heinäkuussa aloittaneella saapumiserällä peruskoulutuskausi on päässyt vauhtiin ja sitä kautta armeijan arki on alkanut muodostumaan tutuksi.

MUUTAMA viikko sitten oli taas se hetki vuodesta, kun uusi saapumiserä aloitti asepalveluksensa. Heinäkuun erässä aloittaneiden määrä oli tänä vuonna reilut 12 000, joista noin 10 000 aloitti varusmiespalveluksensa maavoimilla ja loput ilmavoimilla, rajavartiolaitoksella sekä merivoimilla.

Järviseudullakin useat nuoret miehet jättivät heinäkuun alussa kotimaisemansa taakseen ja siirtyivät suorittamaan asepalvelustaan. Pohjanmaalla varusmiespalveluksen suorittamiseen paikkoja ei ole, joten lähteminen muualle päin Suomea on tässä kohdassa pohjalaisnuorille välttämättömyys.

Kortesjärveläinen Arttu Sironen on aloittanut asepalveluksensa Parolannummella Hattulassa heinäkuussa alkaneessa toisessa saapumiserässä. Armeija-aika on alkanut kahdeksan viikon perusharjoittelukaudella, jolloin opetellaan sotilaan perustaitoja aina pienimmistä yksityiskohdista lähtien.

–Ei mielestäni ole tuntunut mitenkään mahdottomalta. Minulla on partiolaistaustaa nuoresta pitäen yläkouluun asti, niin se on auttanut Puolustusvoimien rytmiin oppimista todella nopeasti. Eniten totuttelemista on ollut todella tarkasti käskyjen ohjaamaan päivittäiseen elämiseen, Sironen kommentoi.

MONI armeijan käynyt muistelee asepalvelusaikaansa erittäin muistorikkaana aikana. Sironen arvelee ensi näkemältään sen juontavan perujaan arkipäiväisestä elämästä hyvin konkreettisesti poikkeavasta ympäristöstä.

–Uskon, että epämukavuusalueelle meneminen liittyy myös vahvasti siihen. Ennen palvelusaikaani olen kuullut aikaisemmilta varusmiespalveluksen suorittaneilta tuttaviltani parhaiten ajoilta jääneen mieleen huonoimpien kokemuksien, joille voi jälkikäteen nauraa päälle, Sironen arvioi.

Yksi asia, jonka kanssa lähes jokainen alokas joutuu palveluksen alkuvaiheessa törmäyskurssille, on armeijassa käytettävä slangi. Sirosen mukaan parin viikon jälkeen osa sanastosta on jo jollain tasolla hallussa, mutta paljon opittavaa vielä riittää asian tiimoilta.

–Kyllähän siellä jatkuvasti tulee uutta sanastoa vastaan aina lonkeroiden piilottamisesta hajotukseen. Vaikka kaikkia ilmaisuja ei aivan aluksi tajuakkaan, niin melko nopeasti slangiin pääsee kiinni ja oppii ymmärtämään sitä, Sironen kertoo.

SIRONEN toteaa asenteen olevan monessa asiassa varusmiespalveluksen aikana ratkaisuasemassa. Kun sen saa itsellään kuntoon, niin monesti päivätkin etenevät joutuisammin.

–Palvelukseen kannattaa lähteä mielestäni aika suorituskeskeisesti. Annetut tehtävät tehdään, oli sitten palvelusaika minkä pituinen tahansa ja sillä sipuli. Jos palvelukseen lähtee todella pessimistisellä asenteella liikkeelle, niin kaikesta saa kyllä väännettyä jotain ikävää esille. Tiivistetysti asenne ratkaisee paljon, Sironen sanoo.

Varusmiespalvelus kestää varusmiehillä joko 165, 255 tai 347 päivää. Kun palvelusaika on suoritettu, varusmiespalveluksen suorittanut siirtyy armeijan reserviin.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.