Veteraanit muistelivat marskin syntymäpäivää

Lappajärveläisen Aarre Öörnin, vaasalaisen Yrjö Savolan ja vimpeliläisen Pauli Uusimäen takana näkyy kivitaulussa Rukajärven suunnan rintamatunnus.

Julkaistu:

Aihe:

PUOLUSTUSVOIMIEN ylipäällikkönä toiminut C.G.E. Mannerheim syntyi 4. kesäkuuta 1867.

Viime viikon tiistaina 4. kesäkuuta, siis puolustusvoimain lippujuhlan päivänä, kolme sotaveteraania istahti Hotelli Kivitipun Kärnä-kabinettiin. He pitivät kokouksen, mutta muistelivat samalla tapahtumia 76 vuoden takaa.

Suomi kävi edelleen jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan. Elettiin kuitenkin suhteellisen rauhallista asemasotavaihetta. Rukajärven Pioneeripataljoona 24 oli majoitettu Rukavaaraan.

Vaasassa asuva, mutta lappajärveläislähtöinen Yrjö Savola kertoi, miten Mannerheimin syntymäpäivää vietettiin 4. kesäkuuta 1943.

–Aamulla joukkueenjohtajien lähetit kiersivät sanomassa, että tänä päivänä on marskin syntymäpäivä.

AAMUPÄIVÄ käytettiin varustehuoltoon, eli korjattiin vaatteita ja putsattiin saappaita. Ruokailun jälkeen kokoonnuttiin u-muodostelmaan.

–Pataljoonan komentaja piti juhlapuheen, jossa hän kävi läpi tilannetta sodassa. Sitten puhui sotilaspappi, niin kuin pappi puhuu, lohdutti meitä ja kehotti jaksamaan eteenpäin. Lopuksi laulettiin virsi Jumala ompi linnamme.

Iltapäivä meni kisaillessa, kuten pussitappelussa. Tukki oli noin metrin korkeudella.

–Sieltä pudotettiin säkillä toista alas. Joka voitti, sai jäädä tukille.

KUN sotilaat palasivat majoitustiloihin, heitä odotti yllätys.

–Kämpän pöydällä oli pullotolkulla leikattua rommia, yksi pullo viiteen mieheen. Monet eivät sitä ottaneet, vaan antoivat kavereilleen. Siinä ilta kului hupaisasti, kunnes kävimme rauhallisesti nukkumaan, lopetti Savola.

Hänen kertomustaan jatkoi vimpeliläinen Pauli Uusimäki.

–Kuuluin puolijoukkueeseen, joka oli lähtenyt kenttävartioon Uhtuan suuntaan. Kesäaikana olimme tietysti telttamajoituksessa, mutta pullot mekin saimme.

Uusimäki laski, että annokseksi tuli 150 grammaa per mies.

–Osa joi itse, osa pelasi sen kortilla.

Mukana oli vänrikki, joka päätti tehdä alaisilleen kepposen.

–Hän meni vartiopaikalle ja päästi konepistoolilla pitkiä sarjoja. Muistan, ettei pelottanut yhtään, kun juoksimme asemiin. Sellaista on alkomaholi, Uusimäki naurahti.

VENÄJÄÄN nykyään kuuluvan Rukajärven suunnalla PionP 24:ssä taisteli noin 150 eteläpohjalaista. Heistä seitsemän on vielä elossa.

Viime viikon tiistain kokoukseen osallistui myös sotaveteraanien puolisoita. Nuorempaa kaartia edusti vimpeliläinen Seppo Tallbacka, joka toimii PionP 24:n killan puheenjohtajana. Lisäksi puheenvuoronsa pitivät Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Räihä ja hänen edeltäjänsä Tenho Tikkanen.

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.