Parempi tilanne kuin vappuna 1979

Vihreät viivat näyttävät säännöstelyluvan mukaiset ylä- ja alarajat sekä tavoitevyöhykkeen Lappajärven vedenkorkeudelle. Niitä koskeva vesioikeuden päätös on ollut lainvoimainen vuodesta 1995 lähtien. Lähde: Etelä-Pohjanmaan ely-keskus
Lappajärven vesitilanne ei ole lähellekään yhtä huono kuin vappuna 1979, jolloin Välijoen alkuun rakennettiin kansanpato.

LAPPAJÄRVEN vesitilanne ei ole lähellekään yhtä huono kuin vappuna 1979, jolloin Välijoen alkuun rakennettiin kansanpato. Eron näkee oheisesta kaaviosta.

–Jo edellinen vuosi 1978 varmasti lisäsi paikallisten kiukkua, kun vedenpinta oli koko vuoden poikkeuksellisen matala, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Oheiseen kaavioon on poimittu myös viime vuosikymmenten toinen ääripää, eli vuosi 1982. Tuona keväänä vedenpintaa ei saatu laskemaan, vaikka järvestä juoksutettiin niin paljon kuin Välijoki pystyi ottamaan vastaan.

Kuluneena talvena veden vähyys Lappajärvessä huoletti rantakuntien asukkaita.

–Vuoden 2018 kevät oli vielä normaali, kunnes toukokuun puolivälistä alkoi pitkä, lämmin ja vähäsateinen sääjakso.

ELY-KESKUKSESSA seurattiin, miten Lappajärvestä vesi haihtui vauhdilla eikä sateista saatu uutta tilalle. Haukilehto toteaa, että kesäisin säännöstelylupa kuitenkin antaa varsin vähän pelivaraa.

Koska Lappajärven pinta viime kesänä oli tavoitevyöhykkeellä, vettä piti valua Välijokeen viidestä kuuteen kuutiometriä sekunnissa. Samaan aikaan Evijärvestä täytyi virrata Ähtävänjokeen neljä kuutiota.

–Lappajärvestä juoksutettiin kuutta kuutiota, jotta Evijärven pinta ei laskisi voimakkaan haihtumisen takia. Heti, kun elokuun alkupuolella Lappajärvi oli laskenut tavoitevyöhykkeen alle, siitä juoksutettiin neljää kuutiota, ja Evijärven pinta rupesi laskemaan.

Tällä vuosituhannella on aikaisemminkin ollut kuivaa.

–Esimerkiksi 2006 lokakuun puoliväliin asti vedenpinta pysyi enimmäkseen alempana kuin 2018. Silloin saatiin syyssateet, viime vuonna ne jäivät tulematta.

TÄNÄ VUONNA helmikuun lopulla Lappajärven pinta palasi tavoitevyöhykkeelle. Sen vuoksi säännöstelyluvan määräysten mukaan helmikuussa ja maaliskuussa Välijokeen olisi pitänyt juoksuttaa kahdeksasta neljääntoista kuutiota.

Ely-keskus hankki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta luvan poiketa määräyksistä kahden kuukauden ajan. Vettä meni kahdeksan kuution sijaan ainoastaan neljää kuutiota.

–Sellainen poikkeamislupa haettiin ensimmäisen kerran Lappajärven säännöstelyn historiassa.

Haukilehto sanoo, että vedenkorkeus lähestyy nyt kesäajan tavoitevyöhykkeen yläosan korkeutta.

–Lumet sulivat tänä keväänä melko aikaisin, mutta pinta nousee edelleen. Tarkoituksena on päästä tavoitevyöhykkeen yläosalle tai hieman sen yläpuolelle, sillä kesällä pinta yleensä laskee.

Puitteet juoksutuksille vesioikeuden päätöksestä

LAPPAJÄRVEN ja Evijärven säännöstely perustuu määräyksiin, jotka löytyvät Länsi-Suomen vesioikeuden lokakuussa 1991 antamasta lupapäätöksestä. Siihen sisältyvän pelivaran puitteissa ratkaisut juoksutuksista tekee johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto.

–Poikkeuksellisia tilanteita käymme tietysti läpi isommalla porukalla.

Haukilehto aloitti Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksessa kymmenen vuotta sitten.

–Tätä tehtävää olen hoitanut neljä vuotta, mutta heti alusta alkaen toimin sijaisena edeltäjälleni ja olin näissä säännöstelyasioissa tiiviisti mukana.

Hän on ympäristötekniikan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta.

–Ensin jonkin aikaa työskentelin Kokkolan ja Kuopion ympäristökeskuksissa.

HANKITTUAAN matematiikan opettajan pätevyyden Haukilehto opetti neljä vuotta yläasteella ja lukiossa.

Matematiikkaa käytetään paljon nykyisessäkin työssä. Siinä muun muassa tehdään laskelmia, miten erilaiset juoksutusmäärät vaikuttaisivat.

Laskettavaa riittää, sillä Haukilehto vastaa noin kolmenkymmenen järven ja tekojärven säännöstelystä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

–Lisäksi on kaikenlaista muuta vesistöihin ja patoihin liittyvää, kuten tulvasuojelua sekä säännöstelynmuutos- ja kunnostushankkeita.

Ähtävänjoen vesistön järvet olivat ennestään tuttuja. Haukilehto, omaa sukuaan Uusimäki, kirjoitti ylioppilaaksi Alajärven lukiosta, ja hänen isänsä on lähtöisin Lappajärveltä.

Patokapinan ytimessä 11 miehen porukka

TÄMÄN viikon torstaina 2. toukokuuta tulee kuluneeksi 40 vuotta Lappajärven kansanpadosta.

Vuonna 1979 huhtikuun 27. päivä oli perjantai. Järven matalasta vedenpinnasta huolestunut Viljo Ahvenniemi soitti Matti Lampille ja ehdotti, että he alkaisivat organisoida padon rakentamista.

Parivaljakko meni kunnantalolle keskustelemaan Väinö Kaarlelan kanssa. Kolmikko kartoitti, keitä kutsuttaisiin neuvottelemaan asiasta. Tavoitteena oli saada edustajia joka puolelta kuntaa. Nimilistaan kertyi 24 henkilöä.

Listalta saapui kahdeksan miestä sunnuntain 29. huhtikuuta tärkeään neuvotteluun. Siihen osallistuivat Paavo Annola, Väinö Korpela, Toivo Latvala, Yrjö Niemi, Reino Olli, Ville Olli, Antti Salonpää, Eino Savola sekä Ahvenniemi, Kaarlela ja Lampi.

Sovitussa kokouspaikassa Kantakrouvissa kabinetti ei ollut vapaana, joten he nousivat toisen kerroksen kunnantoimistoon. Puolen tunnin neuvottelun jälkeen porukka lähti Halkosaareen.

RYHMÄ päätti, että pato rakennettaisiin pudottamalla kiviä maantiesillalta, koska vyöryttäminen rannalta vaatisi liikaa aineksia. Alempana joessa sijaitseva Niskan säännöstelypato jätettäisiin rauhaan.

He siirtyivät hiihtomajalle jatkamaan suunnittelua. Kunnan alue jaettiin osiin ja niihin nimettiin vastuuhenkilöt selvittämään, minkä verran traktoreita löytyisi tosipaikan tullen.

Tiedot soitettaisiin Ahvenniemelle ja Lampille. He päättäisivät, käynnistettäisiinkö hanke. Jos niin kävisi, ajankohdaksi sovittiin iltayhdeksän seuraavana keskiviikkona.

Heti maanantaina kaksikko teki päätöksen padon toteuttamisesta, sillä innokkaita oli kertynyt runsaasti. Monella lappajärveläisellä maatilalla tiistain vappupäivä vietettiin lastaamalla kiviä peräkärryyn.

KESKIVIIKKONA 2. toukokuuta jo ennen iltayhdeksää Halkosaareen tuli kymmeniä traktoreita. Hätäisimmät ehtivät kipata kuormiaan rannalta, mutta pienen käskytyksen jälkeen kaikki alkoi sujua. Muutama traktori kerrallaan pysähtyi sillalle ja ihmiset nousivat lavalle pudottamaan kivet veteen.

Kolmessa tunnissa syntyi pato, joka ulottui puoli metriä pinnan yläpuolelle. Vähitellen vesi alkoi virrata kivien yli.

Lainvastainen kivipato purettiin myöhemmin, mutta kapina vauhditti uuden säännöstelysuunnitelman laatimista. Länsi-Suomen vesioikeus päätti siitä 1991, vesiylioikeus 1993 ja korkein hallinto-oikeus 1995.

Lappajärven museossa järjestetään ensi heinäkuussa näyttely kansanpadosta.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.