Nuorten oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen huolettavat Etelä-Pohjanmaan etsiviä nuorisotyöntekijöitä

Evijärven ja Kauhavan etsivät nuorisotyöntekijät Anna-Maija Kuusela (vasemmalla) ja Margit Kontola (keskellä) sekä heidän työparinsa Mirjami Hauta.
Nuorten oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen huolettavat Etelä-Pohjanmaan etsiviä nuorisotyöntekijöitä.

ETSIVÄ nuorisotyö tavoitti vuonna 2018 lähes tuhat nuorta Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla työskentelee yhteensä 39 etsivää nuorisotyöntekijää, joista yksi on Kauhavalla työskentelevä Margit Kontola.

Kontola kertoo, että suurin osa nuorista on iältään 16–20-vuotiaita. Miehiä on asiakkaina hiukan enemmän kuin naisia.

–Nuoria tulee toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista eniten, mutta nuorten oma suora yhteydenotto on myös lisääntynyt, hän tarkentaa.

Kauhavan etsivään nuorisotyöhön tulevat nuoret ovat usein koulukiusattuja tai heillä on jokin oppimisvaikeus.

–Toisen asteen opinnot vaativat nuorelta omatoimisuutta valtavasti, eivätkä opinnot tue nuorta, jolla on jotain oppimisvaikeutta.

Kontola on huolissaan toisen asteen oppilaitosten riittämättömästä erityistuesta. Alamäki alkaa nuorella yleensä jo yläasteella, kun hän ei ymmärrä asioita oppimisvaikeuksiensa takia oikein.

–Näin hän jää helposti koulusta pois ja ajan myötä tippuu opinnoista kokonaan.

Moni nuori kertoo haluavansa mennä töihin tai opiskella työn ohessa.

–Tämä ei ole realistista, koska nämä nuoret tarvitsevat enemmän ohjausta, eikä työpaikalla ole riittävästi resursseja siihen. Myöskään työpajoilla ei ole Kauhavalla resursseja vastaanottaa näitä nuoria.

OPPIMISVAIKEUKSIA lisäksi koulupudokkuutta aiheuttaa myös kiusaaminen.

–Nuorta, jota on kiusattu ala- ja yläkoulussa, kiusataan yleensä myös toisen asteen oppilaitoksissa. Silloin opinnot keskeytyvät herkästi. Itsetunto on nollassa, vahvuudet kadonneet ja onnistumisista ei tule kokemuksia. Siitä on vaikea lähteä rakentamaan itsetuntoa.

Kontolan mielestä koulukiusaamiseen pitäisi puuttua välittömästi. Asialle pitää tehdä jotain verkostoituneesti, yhteisvoimin.

KONTOLA on työskennellyt etsivänä nuorisotyöntekijänä noin kuuden vuoden ajan. Hän osallistui Seinäjoella 19.–20. maaliskuuta etsiville nuorisotyöntekijölle ja esimiehille tarkoitettuun koulutukseen.

–Etsivä nuorisotyö on työmuoto, joka luonteensa vuoksi pelaa monenlaisilla kentillä. Työntekijät sekä työtä toteuttavat organisaatiot joutuvat usein perustelemaan työn tavoitteita sekä arvioimaan toimintaansa suhteessa muihin palveluihin. Samaan aikaan työn vahvuus on sen joustavuus ja monipuolisuus, kertoo Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen koulutuksista vastaava Emmi Paananen.

Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus on syksystä saakka tarjonnut etsiville nuorisotyöntekijöille “Mitä te oikein teette?” -koulutuksen, jonka tavoitteena on ollut antaa eväitä etsivän nuorisotyön kuvaamiseen ja näkyväksi tekemiseen sekä mahdollistaa uusien oivallusten syntyminen yhdessä kollegojen kanssa. Koulutukseen on osallistunut tähän mennessä lähes 400 etsivää nuorisotyöntekijää ympäri Suomea. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä on Suomessa noin 520.

FAKTA

Etsivän nuorisotyön kampanjan 15.4.–10.5. aikana myös Pohjanmaan alueen etsivän nuorisotyön koordinaattori Päivi Kandolin päivittää valtakunnalliselle @etsivaoske-Instagram-tilille asiaa Pohjanmaan nuorten tilanteesta.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.