Ruoka-ammattilaiset vaativat kaikkien ruhonosien käytön sallimista ruoanvalmistuksessa

Julkilausumassa muistutetaan, että tilanne osoittaa viranomaisilta vakavaa historian ja ymmärryksen puutetta suomalaista ruokakulttuuria ja kiertotalouden potentiaalia kohtaan.
Suomalaiset johtavat kokit ja keittiömestarit vaativat Ruokavirastoa sallimaan kaikkien kotimaisten eläinten ruhonosien käytön ruoanvalmistuksessa. Tällä hetkellä Suomen omat viranomaismääräykset käytännössä estävät ammattikeittiöissä monien maukkaiden ja perinteisten osien käytön, vaikka ne ovat tilattavissa muista EU-maista.

Keittiöammattilaisten mielestä kieltojen perusteet vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Viranomaisten tulkinnat ovat usein kyseenalaisia ja henkilökohtaisia sekä venyttävät lain henkeä ja kirjainta.  Oudoksi asian tekee vielä se, että tarkastajien toimintaa ei valvo kukaan tai mikään taho.

Lautaselle päätyy kotimaisen sijaan ulkomailla kasvatettua ruokaa

Kieltojen vuoksi kokkien on pakko ostaa kotimaisessa tuotannossa kielletyt ruhonosat muista EU-maista. Niitä saa jopa Amazon-verkkokaupasta, mutta ei tuottajilta Suomesta. 

– Tilanne on outo. Koko ajan on mennyt tiukemmaksi. Käytämme ravintolassamme suoria tuottajayhteyksiä ja äskettäin ilmeni, että en saa enää ankan maksoja Wanhantuvan Ankkalasta enkä karitsan kieliä Sebastian Nurmen Bovikin tilalta., kokki-ravintoloitsija Kare Karhu kertoo.

Karhun mukaan tämä herättää kysymyksen, kuuluummeko me omien käytäntöjemme vuoksi edes samaan Euroopan Unioniin muiden jäsenmaiden kanssa.

– Pienten kotimaisten tuottajien tukeminen on tehty mahdottomaksi.  Sen sijaan voimme ostaa tarvitsemamme muualta EU:sta, Karhu puhisee.

Viranomaisten päätökset vähättelevät tuottajien tekemää työtä

Keittiöammattilaiset pitävät erityisen vakavana, että viranomaispäätöksillä ei vaikuteta pelkästään elinkeinoihin. Niillä ohjataan koko suomalaista ruokakulttuuria. 

– En vaan voi käsittää tätä kuukausien työn ja ankkojemme elämän halveksuntaa, vähättelyä ja hävityksen määrää, mitä Ruokaviraston tarkastuseläinlääkäreiltä saa, varsinaissuomalaisen Wanhantuvan Ankkalan Mikael Oksanen tilittää Facebook-päivityksessään.

– He antavat selvästi ymmärtää, että työmme on halveksuttavaa, tuotteemme jätettä, emmekä ansaitse kunnioitusta, oikeudenmukaista kohtelua, emmekä varsinkaan palkkaa, Oksanen jatkaa.

Julkilausumassa muistutetaan, että tilanne osoittaa viranomaisilta vakavaa historian ja ymmärryksen puutetta suomalaista ruokakulttuuria ja kiertotalouden potentiaalia kohtaan. Eläinperäisten tuotteiden monipuolisempi käyttö nenänpäästä hännänpäähän on tärkeää ympäristösyistä, koska periaate korostaa laatua eikä pelkkää määrää.

– Kun ankat ovat lähdössä teuraaksi, tiedän jo etukäteen, että maailmanluokan maksat, sydämet, kivipiirat, veri, kaulat, päät, räpylät, untuvat ja sulat päätyvät roskiin – kyllä, roskiin, Oksanen kirjoittaa.

Valvontasysteemi on rikki

Viis Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki, joka on yhdessä kokki Kare Karhun kanssa käynnistänyt julkilausuman, painottaa, että ruokakulttuuriväki on lähtenyt liikkeelle tosissaan. Kyse ei ole vetoomuksesta vaan julkilausumasta. 

Rislakin mielestä on erinomaista, että Suomessa on toimiva, asiaan liittyvä lainsäädäntö ja järjestelmä. Se on kaikkien etu. Mutta systeemi on nyt osittain rikki, koska kokit joutuvat tilaamaan haluamansa ruhojen osat muista EU-maista.

Julkilausuman ovat käynnistäneet ravintoloitsija Kare Karhu ja Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Keskiviikkona sen oli allekirjoittanut 303 ruoka-alan ammattilaista, joiden joukossa on runsaasti alan tunnettuja vaikuttajia. Allekirjoittajien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Nimien kerääminen jatkuu lähiviikot.

JULKILAUSUMA

Julkilausuma tuottajien kasvattamien hienojen maatalouseläinten kaikkien ruhon osien saamisesta ravintolakeittiöihin sekä paremmasta hyödyntämisestä

”Lähtökohta on se, että kokit ostaisivat ja käyttäisivät, ja tuottajat myisivät monipuolisemmin eläinperäisiä ruhonosia, mutta viranomainen estää ja kieltää. Kieltojen perusteet ovat usein kyseenalaisia ja henkilökohtaisia sekä lakia venyttäviä tulkintoja. Lisäksi tarkastajat ilmoittavat olevansa ei-konsultoiva toimija. Oudoksi asian tekee vielä se, että tarkastajien toimia – jotka vaihtelevat kunnittain – ei valvo kukaan eikä mikään taho. 
Kokit päätyvät siten ostamaan kotimaisessa tuotannossa kielletyt ruhon osat muista EU-maista, joka herättää kysymyksen, kuulummeko eriytyneiden käytänteidemme takia edes samaan EU:hun muiden jäsenmaiden kanssa. Suomen ruokakulttuurin, maaseudun elinkeinojen, ravintoloiden sekä kuluttajien näkökulmasta asetelmassa ei ole järjen hiventä, vaan se edustaa pikemminkin kiusaamisen ja voiman näytön henkeä.

Vakavaa asiassa on myös se, että viranomaispäätöksillä ei vaikuteta pelkästään elinkeinoihin, vaan niillä ohjataan myös suomalaista ruokakulttuuria. Tilanne osoittaa viranomaisilta vakavaa historian ja ymmärryksen puutetta sekä suomalaista ruokakulttuuria että kiertotalouden potentiaalia kohtaan.

Tarkastajien olisi myös ymmärrettävä, että eläinperäisten tuotteiden monipuolisempi käyttö nenänpäästä-hännänpäähän on tärkeätä myös ympäristösyistä, koska periaate korostaa laatua eikä pelkkää määrää. Kaikki nousee raaka-aineen kunnioituksesta.”

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.