Varma merkki huomioitiin Saksassa ja Latviassa

Varma merkki -elokuvan kokkolalainen pääosanäyttelijä Nicklas Pohjola (Jarno), vierellään evijärveläinen Irina Kunnari. Kuva elokuvasta.
Kortesjärveläislähtöisen Marjo Viitalan ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama indie-lyhytelokuva Varma merkki (2018) on päässyt tänä vuonna paitsi yksille espoolaisille, myös kaksille saksalaisille elokuvapäiville.

HELSINKILÄISEN, kortesjärveläislähtöisen Marjo Viitalan ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama indie-lyhytelokuva Varma merkki (2018) on päässyt tänä vuonna paitsi yksille espoolaisille, myös kaksille saksalaisille elokuvapäiville.

Tällä viikolla se esitetään vielä Oulun kansainvälisellä lasten- ja nuortenelokuvafestivaalilla, ja kuun taitteessa on edessä kansainvälinen 2Annas-festivaali Latvian Riikassa.

VARMA MERKKI on lämminhenkinen komedia pikkupaikkakuntalaisesta nuoresta miehestä, joka pelkää jäävänsä tyhjän päälle, jos tyttöystävä saa opiskelupaikan toisaalta.

–Se kertoo paranoiasta rakkaudessa. Siitä, että alamme epäilemään ja tulkitsemaan toista ihmistä, ja mielikuvituksemme tekee meille tepposet. Pelko alkaa toteuttaa itse itseään, Viitala kertoo.

Hän uskoo, että noihin tuntemuksiin voi samaistua kuka hyvänsä.

–Itselleni Roxetten kappaleen It must have been love soiminen radiossa on tuntunut eräänlaiselta enteeltä tietyissä tilanteissa. Siitä tuli idea elokuvalle.

Elokuva kuvattiin pääosin Vasikka-aholla, mutta myös Purmojärvellä ja Ylihärmässä, vuonna 2016. Mukana on myös paikallisia avustajia ja sivuosanäyttelijöitä, kuten evijärveläinen Irina Kunnari, joka esiintyy nykyisin Tampereen ylioppilasteatterissa.

TOINENKIN Viitalan ohjaamista ja käsikirjoittamista lyhytelokuvista, Valehtelija (2018), on saanut festarihuomiota.

Se kertoo Liinasta, joka asuu äitinsä kanssa kaksin. Äiti tekee paljon yötöitä, ja Liina joutuu pärjäämään itsekseen. Liinan selviytymisstrategia on valehtelu. Valhe koirasta johdattaa hänet öiseen kohtaamiseen huumeongelmaisen pojan kanssa.

Tarinan taustalla ovat Viitalan lapsuusmuistot Kortesjärvellä.

–Minulla oli noin 12- tai 13-vuotiaana aikuinen kaveri, joka oli entinen narkomaani ja töissä Kan-kodissa. Hän oli aloittanut kannabiksen käytön 11-vuotiaana ja kovien huumeiden käytön 13-vuotiaana. Olen usein miettinyt häntä. Valehtelijassa halusin kertoa yhden mahdollisen tilanteen, missä lapsi voi saada käsiinsä huumeita.

Elokuva on vielä osana ainakin kreikkalaista Olympia International Film Festivalia sekä suomalaisen elokuvan viikkoa Pietarissa.

Lokakuussa tv-ensi-iltansa saanut elokuva on katsottavissa Yle Areenassa.

TOISSA VIIKOLLA molemmat elokuvat näytettiin Lyypekissä pohjoismaisilla elokuvapäivillä.

Varman merkin alussa ollut vitsi Martti Lutherista oli naurattanut saksalaisyleisöä, sillä ensiesitys sattui Lutherin päivälle, joka on nykyisin vapaapäivä. Mutta mikä tärkeintä, myös itse elokuvia arvostettiin, Viitala uskoo.

–Vaikutti siltä, että yleisö oli pitänyt näkemästään ja olin onnistunut kertomaan tarinat niin, että ajatukseni niiden taustalla välittyivät myös heille.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.