Osuustoiminta turvaa maaseudun palvelut

Ilkka kertoi parisen viikkoa sitten maakunnan harvenneesta pankkiverkosta, mutta osuuspankki oli jokaisessa pitäjässä. Samoihin aikoihin oli Lappajärvellä lyöty kuokka maahan uuden S-market Lappajärven rakentamiseksi.

Ilkka kertoi parisen viikkoa sitten maakunnan harvenneesta pankkiverkosta, mutta osuuspankki oli jokaisessa pitäjässä. Samoihin aikoihin oli Lappajärvellä lyöty kuokka maahan uuden S-market Lappajärven rakentamiseksi.

Ilkan artikkelista ja rakennushankkeen alkamisesta tuli mieleeni miten osuustoiminta turvaa periaatteidensa mukaisesti jäsentensä tasa-arvoiset palvelut. Lappajärven osuuskauppa oli viimeisenä bonusjärjestelmään kuluvana itsenäisenä kauppana liittynyt vasta tämän vuoden alussa Keski-Pohjanmaan alueosuuskauppaan KPO:hon. Mieleeni pukkasi ajatus eepeeläisten ilmeinen pelko rakennuskustannuksista siinä tapauksessa että lappajärveläiset olisivat liittyneet Eepeehen, ja että lappajärveläiset olisi vähän pakotettu valitsemaa maakuntarajan yli KPO. Se puolestaan näki lappajärveläisten tulosta mahdollisuuden oman toimintansa vahvistamiseen.

Maaseudun meijeri-, sähkö, puimuri-, puhelin-, sonni-, pankki- ja monet muut osuuskunnat ovat varmistaneet maaseudun peruspalvelut, kun yksityinen raha ei ole ollut niistä kiinnostunut vähäisen tuoton vuoksi. Sama syy on ollut myös pankkiverkon harvenemiseen. Osuustoiminnan voima on sen avoimuudessa, tasa-arvoisessa päätöksenteossa ja voiton jakamisessa liikevaihdon perusteella.

Uudella Lappajärven S-marketilla on monia myönteisiä vaikutuksia, kun se kasvaa alueensa kauppakeskukseksi ja työllistävät eurot pysyvät kunnan sisällä. Mikään ei estä osuuskauppaa ottamasta käyttöön palveluyhteiskunnassa tarvittavia uusia toimintoja. Niitä voisivat olla vaikka paikallinen nettikauppa tai senioritalo avopalveluineen. Hyvänä sisäänvetotuotteena pidän Lappajärven tuoreitta muikkua.

Jaa juttu: